11146 - 2.3.2013 (arvosana: -66)

haluan seksiä. parhaan ystäväni kanssa. nyt.
mutta kun tämä vitun välimatka. ja friendzone. vittu nyt oikiasti.

11145 - 2.3.2013 (arvosana: -67)

Perkele, miksei kukaan enää kuuntele rokkia? Musta tuntuu et oon kaveripiirini ainut, joka sitä kuuntelee. Vituttaa kuunella siinä vieessä kun yhdet kiljua kimittää jostain Justinista ja muusta sönkköpopista.

11144 - 2.3.2013 (arvosana: -1)

ehh, tajusin että mulla, mun parhaalla kaverilla ja yhellä jätkällä on kolmiodraama. mitä_vittua_oikeesti.

paras kaveri on ihan rakastunu tähän jätkään ja sit mäki tajusin et hei vittu mäki oon, ei tää oo mikään ohimenevä pieni ihastus. yritin vaan ignoorata mun 'tunteet' vai mitkä mut ei. se jätkä on vaan niin vitun täydellinen. ihana. aina välillä nään mun päässä kuinka se jätkä kattoo mua ja alkaa hymyilemään.
AGH. tää on niin paskaa. JOS jotenkin ihmeellisesti tää jätkä olis kiinnostunu musta, niin sitten mun parhaan kaverin sydän särkyis. toisaalta jos se jätkä olis kiinnostunu mun parhaasta kaverista, niin sillon mun sydän särkyis.
en kestäis et mun paras kaveri olis ihan maassa, mut toisaalta en kestä ilman tätä jätkää. vittu!!

hetken tätä koko juttua pohdittuani parin kaverin kaa jutellessa ne toi yhen jutun esiin, mitä en ollu ees ite huomannu.
eli tää jätkä kuulemma on katellu mua 'unelmoivasti' (en tiiä mitä ne tarkotti mut ok), ja mulle sanottiin et 'hei sä olit se kenen kaa se kaveeras koko ajan sillon se viikonloppu, teil näytti olevan vitun kivaa.' ah. niin olikin. ainaki mulla, ja näytti sillä jätkälläkin olevan.
mut ongelma on et haha tää jätkä on mua neljä vuotta vanhempi. voi vittu miks tän pitää olla niin vaikeeta.

siis blaa blaa kaikki luulee et oon jotain 5 vuotta vanhempi ku oikeesti oon mut vittu, vitun ikäero. vittu aina mun ikä pilaa kaiken. pitäis varmaan lopettaa vanhempien kavereiden kaa hengailu koska mä jään aina paitsi monista asioista mun iän takia, mut toisaalta en kestä useimpien omanikästen seuraa.

en tiiä yhtään onks mun ikä sit tälle jätkälle ongelma. tai no en tiiä yhtään mitä tää jätkä ajattelee, en ees tiiä tajuuks se et me ollaan ihan kusessa siihen.
helpointa olis vaan kysyä suoraan jätkältä et ''mä, toi vai ei kumpikaan?'' mut VITTU KUKA OIKEESTI TEKEE NIIN?

vittu!! avauduin tästä asiasta yhelle mut se vaan sano et ''hei jätkii tulee ja menee'' ja teki mieli heittää se vitun pöytä sen naamaan.
vittu niin tuleeki mut ei tällasia jätkiä!! mulla on ollu jätkiä enemmän ku kahen käden sormilla voi laskea (voitte ihan suosiolla jättää ne ''lol jakorasia'' ''huora'' ''leiju vielä lisää'' kommentit pois, puhun säädöistä/suhteista, en panoista) ja en oo tuntenu näin ku yhen kerran aikasemmin.

haluun soittaa sille mut ei se vittu ees vastais mulle ku se on tampereella tekemäs mitä tekeekään ja muutenkaan. en uskalla, en viitti. mut haluun kuulla sen äänen.

en vaan tiiä yhtään.

11143 - 2.3.2013 (arvosana: -29)

vituttaa koska oon (huom. laillisissa) lääkehuuruissa joka helvetin päivä. ylivahvat masennus-, ahdistus- ja mitkälielääkkeet ah </3
pää on niin vitun sekasin ettei mistään tuu mitään.

11142 - 1.3.2013 (arvosana: -51)

VOI VITTU NE SAATANAN JEHOVAT ON ÄRSYTTÄVIÄ!!!
Kaikki ne on niin vitun hyväkäytöksisiä, niillä on paska huumorintaju ja ne on mukamas kaikkien kavereita vaikka kaikki vihaa niitä saatana vittu ja sitä vitun uskontoa ei saa herjata tai joutuu reksille. Mut oikeesti joku SAATANA PANETTELIJA on niin ----------- sana. Ja mä jouduin samaan ny ryhmää niitten kaa ja ny ne pitää mua niitten bffänä, ja niin vituttaa, kun ne tulee puhuu mulle niitte juttui ku oon oikeitten ihmisten kans.
SE JOKA POISTAIS NE MAAILMAST OISIN SILLE VITUN KIITOLLINEN

11141 - 1.3.2013 (arvosana: -16)

menin ja rakastuin toisen kerran. vittu oon tyhmä. vittu. sama toistuu taas. kierrän kehää.
en jaksa enää.

11140 - 1.3.2013 (arvosana: -31)

Olen siinä vaiheessa, kun en jaksa enää edes riidellä, yksinkertaisesti skippaan kaikki riidat, argumentointi on apinoiden puuhaa.

11139 - 1.3.2013 (arvosana: -16)

Yksi sana. SALKKARIT!

MIKSI TÄTÄ PASKAOHJELMAA EI LOPETETA!?!?!?

Ylinäyteltyä roskaa, jota kaikki muijat killittävät innolla, ja eivät erota sitä ja totuutta.

Perusjuoni on että n 20 v nuoripari imeskelee ja kähmii toisiaan sohvalla ja pian ovikello soi. Oven takana on muijan edellisillan hoito ja nämä miespuoliset taas ovat friends forever. Sitten nämä miehet vähän ns. tappelevat porraskäytävässä. Tämän paskan ympärille sitten muu roska rakentuu.

LOPETTAKAA TÄMÄ PASKA OHJELMA!!!!!

11137 - 1.3.2013 (arvosana: -84)

Vituttaa. Naisystävä menee joka kerta mieluummin jonkun toisen luo "kun se on niin lähellä."

Voisi nyt välillä, edes joskus, miettiä vähän miltä se mustakin tuntuu. En ole kaukana, kaipaan seuraa ja menee asiat päin vittua nopeammin kuin Aatun blitzkrieg eteni.

Jumalauta.

(PS. Jos tuntuu että tässä puhutaan juuri Sinusta: tuskinpa vain. Mutta mieti tilannettasi ja miten sen voi korjata.)

11136 - 1.3.2013 (arvosana: -45)

Yksinkertaisesti sanottuna minua masentaa. Tuo sana on kuitenkin kokenut sellaisen inflaation, että koen tarpeelliseksi kertoa mitä tuo roskalehtien, Hippokrateen valan vannoneiden sekä mukahuolestuneiden kanssaihmisten raiskaama sana todella pitää sisällään, enkä nyt todella tarkoita niitä oman napansa tuijottajia joille elämä hymyilisi, kun vain viitsisivät nostaa katseensa.

Minulla tälle maailmalle jossa kaikki mätänee alkaen kauneudesta päättyen muistiin on enää hyvin vähän jos lainkaan annettavaa ja siihen nähden suhteettoman paljon tavoiteltavaa. Kuitenkin ihmisluontoihimme kuuluu haluta juuri sitä mitä emme kykene milloinkaan saamaan, ja vasta maatessamme kuolinvuoteella vuodattamassa sieluamme kuiviin ymmärrämme elämän ohittaneen meidät kuin juna, jonka aikatauluun oman napamme pikkuruinen asema ei koskaan kuulunutkaan.

Me ihmiset tuhlaamme vähäiset hetkemme keskinkertaisuuksiin odottaen sitä päivää, jona meillä on tarpeeksi rohkeutta seurata sydäntämme ja toteuttaa niitä asioita, joista salaa haaveilemme uniemme pimeiminä hetkinä, mutta sitä päivää ei koskaan tule ja syvällä sisimmässämme tiedämme sen ja siksi joka aamu herätessämme olemme päivä päivältä hiukan enemmän kuolleita.

Itse olen parantumattomasti sairas. Fyysisesti, vaikka oletan sen myötävaikuttaneen henkistä tilaani ja diagnoosia, joka takaa minulle vähäisen toimeentulon ja sen, että voin käyttää jäljelläolevan aikani kuten parhaaksi näen. On helpottavaa huomata ajan käydessä vähiin kuinka vain oikeasti tärkeät asiat jäävät jäljelle. Olen rakastanut ja menettänyt. Olen itkenyt ja nauranut. Olen elänyt ja pian myös kuollut. Mutta silti tiedän, että kun sydämeni lyö viimeisen kerran, kuolen tietäen että kyyneleet kuivuvat, muistot mätänevät ja vietän ikuisuuteni yksin, ilman sitä ainoaa jota tässä kurjassa maailmassa koskaan rakastin.