5340 - 23.2.2011 (arvosana: -88)

Asumislisää ei saa nostaa enää opiskelijana kesällä kuluttamatta tukikuukausia. Kiitos vain tästäkin. Kai siä sillan alla on tilaa. Ai töitä? Niin varmaan, isossa opiskelijakaupungissa niitä on hieman vaikea löytää...

5339 - 23.2.2011 (arvosana: -38)

Vituttaa, kun en taida koskaan päästä yliopistosta. Oon kertakaikkiaan niin helvetin tyhmä, ei musta oo tähän. Perusopinnot tuottavat jo aiva helvetin paljo työtä, että pääsen ees läpi. Vituttaa myös, kun mikään muu ala ei kiinnostai kuin tämä. Vittu mitä paskaa.

5338 - 23.2.2011 (arvosana: -50)

ei vittu että vituttaa.

a) jos on vapaapäivä, nukun ihan vitun pitkään ja sit koko päivä on menny vituiks. vaikka pistäisin sata herätyskelloo ja muutaman muun ikivihreen kikan käyttöön, en herää silti! vittu.
b) feispuukki. oon niin jumissa siinä, että ei o enää normaalia. mutta vittu ku ei o muutaka tekemistä. ja onhan se kätsy tapa pitää yhteyttä ruotsin serkkuun. vittu.
c) bensa. miks vitussa sen pitää olla niin kallista? miks vitussa suomi päätti ENSIMMÄISENÄ ottaa nää uudet polttoaineet käyttöön? kun ei niistä mitään hyötyä ole, tai tule olemaan! vittu.

vittu että osaa pojat vituttaa!!

5337 - 22.2.2011 (arvosana: -67)

Vituttaa että minulle jauhetaan koko ajan jotain tyyliin: "Sulla onkin helppoo kun et oo ihastunut kehenkää!" Tollot, mikä sanoo etten voisi olla ihastunut?! Ehken kuuluta sitä teille, mutta kyllä olen ihastunut!

Se on vittumaista kun tahtoisi ihastuksen nähdessään mennä suoraan tämän luo ja halata ymm pitää hyvänänsä, muttei tiedä minkälaista vastakaikua saisi jos tunnustaisi pitävänsä tästä.

Joskus sitä ajatteli "Sehän on ihan helppoa mennä vaan ja myöntää." mutta se ei ole niin helppoa, sillä pelkää tulevansa torjutuksi. Opiskelu menee päin persettä kun miettii vain ihastustaan.

Se vaikeuttaa entistä enemmän asiaa, ettei ole kovin sosiaalinen. Normaalisti tässä iässä juhlitaan toisten kanssa noin joka viikonloppu, minulla niin ei ole. Minä opiskelen senkin ajan ja yritän olla miettimättä ihastustani.

Se vaan on niin perseestä olla ihastunut, toivon ainakin että tämä on ihastusta vain, ei rakastumista sillä sitä en kestäisi. Tiedän senkin ettei minulla ole mahdollisuuksia niin upeaan mieheen, sillä en ole itse yhtä täydellinen.

5336 - 22.2.2011 (arvosana: -93)

Vituttaa kun täällä jotkut teinit itkee ahdistustaan. Entäpä jos oikeasti kattositte peiliin ja tajuaisitte minkälaisia pumpulissa kasvaneita kakaroita ootte. Että elämässä on isompiakin asioita kuin että "kaveri möksähti", "Teemu ei tykkää" tai "joku katto vähän kieroon".
Itteäni vituttaa nyt että oottelen mitä kivaa lääkärit löytää. Kovana veikkauksena kuulema syöpä. Että voi voi kun Teemu ei tykkää...

5335 - 22.2.2011 (arvosana: -80)

Joku viekää mut kymmenen vuotta taaksepäin tai tapan kaikki.

perkeleen perkele helevetin perse.

5334 - 21.2.2011 (arvosana: -76)

Vituttaa että ihmisten pitää narista miltä minä näytän.

Helvetti onko se heiltä pois jos minä olen läski ja ruma?! Vastaan itse: ei ole! Elän mieluummin onnellisena ja rumana kuin surullisena ja massateininä!

Sitten se kun minulla on joillakin sivuilla kasvokuva käytössä, eikös vaan pidä heti narista muokkauksesta, ei ole edes oma muokkaamiani! Ja se ettei vät jotkut älyä että hiukseni voivat olla photoshopatut jonkin värisiksi, enkä ole värjännyt, idiootit.

Sitten se että pitäisi löytää ikärajattomia keikkapaikkoja useammalle pienyhtyeelle, on harvinaisen perseestä.

5333 - 21.2.2011 (arvosana: -117)

vittu toi kaverin koira on ihan hullu ku sitä ei oo viittitty paskaakaan kouluttaa. taas tänää se iso nelijalkainen karvamonsteri puri jalkoja ja käsiä 'leikillään' ja vitu nuoli naamaa. ei mul koirii vastaan mitään jos ne ois ees joteki koulutettuja

5330 - 21.2.2011 (arvosana: -35)

Yks kaveri osaa olla välillä niin helv*tin v*tuttava.

Miksi aina pitää ruveta 'väittelemään' jostain asiasta, ja varsinkin silloin kun olen tehnyt eri päätöksen kuin hän, ja vielä järkevillä syillä?

Ja miksi pitää aina tehdä omia johtopäätöksiä joiden valossa näyttäisin mahdollisimman huonolta ja sen jälkeen käyttää niitä argumentteina? Eikö se jo tajua että se argumentti on vain sanojen haaskaamista ja heikentää sitä omaa kantaa?

Varsinkin silloin on ärsyttävää kun tyyppi kirjottaa 50-sanaisen argumentin jonka voi mitätöidä sanomalla tyyliin "Se että mä en tykkää jostakusta ei tarkoita että tappelisin sen kanssa."

Ja vi*uttavinta koko asiassa on että jaksan vieläkin kerta toisensa jälkeen 'väitellä' sen kanssa kunnes tajuaa että on jo kaivanu maan ittensä alta Kiinaan saakka.

5329 - 21.2.2011 (arvosana: -117)

Tapaus joka ketuttaa.

Eli, hän ja minä olimme hyviä ystäviä kun kävimme samaa lukiota, ja kesällä se vasta kukoistikin. Kävelyllä käytiin, samoissa tapahtumissa ja nähtiin viikon-parin välein.

Sitten alkaa hänen oudot mies-suhde-episodinsa, johon minulla ei ollut osaa eikä arpaa. Ei siinä mitään, aikuinen nainen tekee niin kuin tahtoo, ja olihan mullakin seuraa. Mutta se että jätti mut täysin huomiotta, eikä antanut mitään merkkiä itsestään kuukauteen rupesi ottamaan päähän. No, kyllä se siitä sitten, ja jonkin aikaa taas oltiin yhteyksissä.

Sitten muutama kuukausi sitten alkoi taas tämä ignooraus-aika, ja meni siinä se pari kuukautta ennen kuin päätti yht'äkkiä tulla eräisiin juhliin mihin olin kutsunut hänet aikoja sitten. Mukava yllätys ja sillain, mutta se että hän oli kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan (ja vielä nautti hämmennyksestäni) ottaa aika hemmetisti päähän. Kuitenkaan en osaa olla vihainen hänelle, enkä haluaisikaan. Sitten taas ottaa päähän se etten osaa olla vihainen, korkeintaan ärsyyntynyt, vaikka kaiken järjen mukaan minun pitäisi olla vihainen.

Tähän liittyvä tapaus.

Psyykkiset ongelmani ottavat myös päähän. Välillä voi ketuttaa, välillä masentaa, välillä olen iloinen mutta useimmiten en tunne yhtään mitään. Kaikki on samaa nollatasoa. Näen kihlattuni, ei tunnu missään. Saan kuulla että joku on puhunu musta pahaa, ei tunnu missään. Luen lehdistä että jokin paikka on räjähtänyt, ei tunnu missään.

Epäilen että poden jonkinnäköistä mielialahäiriötä, mutten jaksa/halua mennä tutkimaan asiaa, koska pelkään sen muuttavan elämääni huonoon suuntaan.

Eräs toinen asia joka ketuttaa.

Ihmiset jotka eivät ota mitään tosissaan. Tässä on nyt yritetty kuukauden ajan järkätä viikonloppua kavereiden kesken, mutta vasta viikko sitten joku muu kuin minä sai jotain tehtyä. Sitten tietenkin valitetaan että kaikki ei ole niin kuin pitäisi. Yksi valittaa hinnasta ja jostain epäoikeudenmukaisesta jaosta, vaikka kyseessä on säilytyspaikka. Minä säilytän niitä tavaroita, ja organisoin kaiken, joten eikö minun pitäisi maksaa vähemmän kuin muut? Eräs taas väittää että minä saan pitää tavarat joilla en tee yhtään mitään ellei koko porukka ole kasassa... Hohhoijjaa.

Tässä pohdittavaa minulta.

T: Otus.