7143 - 28.11.2011 (arvosana: -73)

Ihmisillä on joku pakkomielle saada lokeroida mua aina johkin. Ei, en tunne olevani gootti vaikka jotkut on sitä mieltä, ei en tunne olevani emo, pissis tai mikään muukaan. Miksei voi vaan olla normaali? Mikä siinä on jos käyttää mustia vaatteita? Ne ei likaannu niin helposti jne, jä piilottaa läskiä.

7142 - 28.11.2011 (arvosana: -61)

Moro kaikille. Sellanen juttu vaan nääs kun tuolla mun luokalla on yksi sellainen kusipää, joka aukoo päätänsä koko ajan kaikesta mahdollisesta mitä teen. Kyseessä on ammattikoulu. Tää tyyppi on just sellainen stereotypinen amis, polttaa askin päivässä, karsee nahkatakki, liimaletti, ylipainoinen, naama turvonnut ryyppäämisestä, huono iho, jonkin asteinen alkoholismi yms.

Juuri sellainen luuseri, joka huomaa joskus 10 vuoden kuluttua ettei ole saanut mitään aikaan paitsi kaljamahan ja pälvikaljun.
Ja se vaan hilluu tuolla koulussa sen takia, koska ei päässyt mihinkään muualle alalle. Se nukkuu kaikki teoriatunnit, maleksii käytännöntunnit, eli sitä ei siis kiinnosta laisinkaan tämä ala.

Tässä nyt noin 2-3kk kuunnellut tuota vittuilua ja alkaa tulla pikkuhiljaa mitta täyteen. Ajattelin että kerron asiasta yhdelle opettajalle, joka osaisi laittaa tämän idiootin aisoihin. Turpaan en viitsi vetää, koska saisin mahdollisesti korvauksia, rikosrekisterin, potkut koulusta yms. Ja ties miten se katkeroituisi siitäkin. Nyt olen vain tyytynyt vittuilemaan takaisin, mutta ei se näköjään ymmärrä lopettaa. Ja jos huomauttaisin asiasta hänelle, vittuilisi varmaan kahta kauheammin sen jälkeen. Nämä 3kk olen nyt ihmetellyt, voiko joku olla oikeasti noin yksinkertainen ja suoraan sanottuna TYHMÄ?

7141 - 28.11.2011 (arvosana: -33)

Se tunne, kun susta puhutaan oikeesti PASKAA selän takana. Se satuttaa. Haistakaa vittu, koko maailma. Ja myös sinä.

7139 - 28.11.2011 (arvosana: -24)

Meen taas tässä kahden maissa silloille märehtimään kuolemaa, kuten näinä tavallista huonompina päivinä tulee tehtyä. Näin vanhalle reppanalle kun ei terapiaa pahemmin tarjota, että keksi siinä itsellesi sitten hoitomuoto, "reppana".

Harvoinpa siinä ihmisiä näkee, mitä oon jo siellä vuosia roikuskellut. Saa olla ihan rauhassa; rekat menee vaan siinä isoilla silloilla, milloin etelään, milloin pohjoiseen. Mä oon nääs näitä liian tunteellisia (rationaalisia?) nössöjä, jotka eivät osaa sukeltaa ajattelematta... Oli se sitten jäähän, tai rekan puskuriin. Toivon vaan — haaveilen, että pystyisin samaan, mihin nämä mielipuolet. Turhaa touhua.

Jos tunnistit minut kirjoitusasusta, niin pahoittelut, että jouduit tätä kautta kuulemaan tämän homman. Ymmärrät varmaan, että kasvotusten näitä ei voi kertoa? Mutta kuten ylempänä sanoin, välitän teistä (teitähän on kuitenkin useampia) aivan liikaa tehdäkseni mitään radikaalia itselleni. Sen takia olen vielä tässä, enkä tästä siis mihinkään mene.


Se itsemurha oli liikaa.

Ja tämä toinen; pettäjä, toi vain lisää arpia.

Sekä se oikeusjuttu, se ei IKINÄ jätä rauhaan.

Yksinäisyys on perseestä, en osaa enää edes nukkua yksin.


Olenko paska ihminen, jos näiden asioiden myötä menetän haluni elää? Tämän kaiken selittäminen sellaiselle, jolla ei ole vastaavaa kokemusta — kuin koettaisi selittää syntymäsokealle, miltä punainen väri näyttää. Mahdotonta.

Ei, en ole enää "läski"; se oli nelisen vuotta sitten, se. Nykyään olen pakkomielteisen syömishäiriöinen, ja treenaan aktiivisesti. Peilistä näen silti edelleen sen kasan paskaa, mikä olin 4 vuotta sitten. Palkitsevaa.

Katkeroiduin taannoin ihmisten pinnallisuuteen, kun laihtuessani/kiinteytessäni aloin saamaan himokkaita katseita. Missä vitussa nämä ihmiset mahtoivat olla silloin kun minä olin läski? Aivan, persoonallisuus; mitä siitä. Roskaahan tuo. Ulkonäkö/paino = kaikki oleellinen ihmisessä.

Tapaillut nuorta, tapaillut kypsää. Hoikasta rehevään, laidasta laitaan... Lopputulos: joko minä olen uskomattoman epäonninen (mahdollista tämäkin), tai ihmiset ovat kaikki uskomattoman sokeita muiden kuin itsensä hyvinvoinnille. Luonne ei korreloi ulkonäön kanssa; kusipäitä on JOKAISESSA ryhmässä, arvon Watson.


No joo, sana on vapaa. Aina mahtuu arvostelijoihin myös näitä trolleja, joiden mielestä itken tyhjästä, jne.

Trolleille voin sanoa: "walk a day in my shoes". Turha teihin on höyryä haaskata, koska osa teistäkin TULEE vielä kokemaan tuskan omakohtaisesti, ja viisastuu sitten siinä vaiheessa.

Näistä asioista ilkkuminen, ja erityisesti KASVOTTOMANA NETIN VÄLITYKSELLÄ, on äärimmäisen munatonta touhua. Kypsempi väki sen tosin tietääkin, ja hatunnosto muuten teille tähän väliin, henkisesti kypsemmät yksilöt!

Nooh, jos joku teistä lukijoista kaipaa ystävää, niin oon henkisesti mukana. Liian paljon paskaa tässä maailmassa, niin vois oikeasti jopa välittää kanssaihmisistä, eikö? Ei saa kyynistyä liikaa.

Koetetaan pysyä optimistisina, vaikka elämä heittelee... Eli rock on, ja isot terkut maanis-depis-pohjoisesta, ya bastards. <3

7138 - 28.11.2011 (arvosana: -56)

VITTU MITÄ PASKAA ei jätkä sit aikasemmi osannu kertoo mul et seki tykkää/rakastaa mua just ku oon pääsemäs sen yli nii kyl sit voidaan sanoo et rakastan sua ja haluun seurustella mut ei aikasemmi.ja sitten yht äkkiä rakastaa mutta ei haluakkaan seurustellla kun myöntää että rakastan myös häntä hiukan tai no ehkä vähän enemmänki mikä tuli ongelmaksi ihan tosta noin vaan

7136 - 27.11.2011 (arvosana: -45)

Vittu olen saatananvitun kipeä med kuume, päänsärky, ripuli, kurkku niin paskana ettei ääntä lähe, plus että bossi vittuilee varmaan huomenna ku en tuu töihin. Lekurintodistus pitäis olla heti, vittuako jaksan lähteä tässä kunnossa terveysasemalle kun tiedän et siellä joku valelääkäri antaa pari päivää saikkua ja käskee kiskoa buranaa ja nukkua. En mä mikää retardi ole enkä kertaakaan ole koskaan (kohta 10 vuotta työelämässä) ollu omin luvin veke töistä. VITTU

7135 - 27.11.2011 (arvosana: -73)

Vituttaa nää hemmotellut pullamössöt.. En jaksa alkaa edes perustelemaan, sitä niinku vaan luullaan että elämä tulee olemaan helppoa ja kaiken pystyy ennalta suunnittelemaan ja äiti ja isi maksaa ja tekee kaiken. Vähän valoja vinttiin hei?

7134 - 27.11.2011 (arvosana: -24)

Tänään vituttaa asia, joka varmasti kohtaa kaikkia enemmän tai vähemmän.

Ihmisten epäselvyys ja välttelevyys.

Nyt on tullut harvinaisen selväksi, ettei kukaan _halua_ tehdä minulle selväksi mitä mieltä olevat tai mitä ajattelevat. Kun kysyn täysin suoraan sanoin "Mitä mieltä olet minusta?", tulee toiselle yht'äkkiä vaikka läksyjä, tai äkkilähtö kauppaan tjms. Eikä tähän kysymykseen vastaamiseen löydy aikaa myöhemminkään. Mutta kas kummaa! Jos rupeankin puhumaan jostain ihan täysin muusta, niin johan sitä aikaa ja kiinnostusta löytyy. Varsinkin jos satun puhumaan asioista joita heitä kiinnostavat. Itseeni liittyvät uutiset/tapahtumat joudun aina ujuttamaan keskustelun väliin johonkin.

Ainiin, myöskin tämä. Miksi ihmisen täytyy huomata, että on viimeiset kolme-neljä kuukautta ottanut jokaikisen aloitteen kaikkeen liittyen? Olen se, joka joutuu kysymään mennäänkö johonkin, tehtäiskö jotain, ja olen myöskin se joka joutuu aloittamaan joka ikisen keskustelun minkä käyn netin kautta. Kyllä sen verran ymmärrän, että jos näen heidän olevan online, hekin näkevät minun olevan.

Ehkei ihmisiä vain kiinnosta.

7133 - 27.11.2011 (arvosana: -71)

Vituttaa kun tyypit ei voi suoraan sanoa mitä mieltä on jostain tai mitä ajaa takaa. Ja vituttaa vielä enemmän, koska itse olen samanlainen.

Vitun mielistelijät.

Ainiin ja olin koko viikonlopun neljän seinän sisällä, eikä kukaan edes yrittänyt ottaa yhteyttä. Mutta niinhän se menee että itse se oma perse pitää ulos raahata.

7132 - 27.11.2011 (arvosana: -38)

Vituttaa yksinäisyys. Kavereita on, mutta tosiystävät on vähissä. Pelkään myös, etten saa uusia kavereita toiseen kaupunkiin muuton jälkeen. En koe olevani erityisen epäsosiaalinen tai maailman kauneinkaan. En vaan oikeasti jaksa uskoa, että joku voisi oikeasti kiinnostua minusta tällaisena kuin olen. Ihastun todella harvoin ja vääriin tyyppeihin, joiden kanssa mistään ei voi tulla mitään. Unelmissa ja toivossa on hyvä elää.