9273 - 18.7.2012 (arvosana: -9)

Suomen pääministeri ja hallitus... Voiko olla oikeasti näin tyhmää porukkaa? Pelkkä joukko lieroja, jotka nuolevat EU:n persettä saadakseen hyvät virat Brysselistä... Sanoohan jo TERVE JÄRKI ettei ole mitään JÄRKEÄ lähteä rahoittamaan velkarahoilla toisten maiden velkoja! Siis esimerkiksi, olisiko minun järkeä maksaa vaikkapa jonkun täysin tuntemattoman peliriippuvaisen pelivelkoja?

Mitä järkeä on maksaa etelän valtioiden velkoja? Velkoja, jotka he ovat itse aiheuttaneet?? siis ei vaan käy millään mun järjenjuoksuun...

Miksei sille reumasairaalalle löytynyt sitä kahta miljoonaa, mutta miksi etelän tulisieluisille pelleille annetaan miljardeja? Reumasairaalahan suljettiin btw.

Ja se Kataisen ainainen virnuilu ja vittuilu, Urpilainen on myös todella vastenmielinen paskanaakka. Ja aina tämä vastuu ja vastuu, imekää jo vittua. Kymmenen vuoden kuluttua verot ovat ainakin triplaantuneet ja kaikki maksaa vitusti, hengittämisestäkin verotetaan.

9272 - 18.7.2012 (arvosana: -44)

kissa ei paljon muuta

9271 - 18.7.2012 (arvosana: -41)

Raivostuttaa kun joudun polkupyörällä kulkemaan työmatkat, kun ei ole varaa ostaa autoa ja bussillakaan ei pääse,koska työni alkaa niin aikaisin,että meidän nurkilla ei siihen aikaan bussit kulje.
Ja mitä siinä kyllähän sitä pyörälläkin kulkisi muuten,mutta kun autoilijat vaan ovat niin vittumaisia kusipäitä ja euroopan omistajia olevinaan etteivät ollenkaan yritäkään pitää edes jonkunlaista turvarakoa,vaan ihan liian läheltä usein vierestä ajavat,niin että melkein kiinni ihoa hipovat.

Kaikkein eniten vituttaa sekin varsinkin myös,kun siinä kotimatkani varrella on sellainen aika kapea silta joka menee joen yli,niin muutaman kerran on käynyt niin,että juuri kun olen siinä sillan päällä menossa ja siihen samaan aikaa on tullut auto myös,niin eikö sieltä meidän takaa jonkun urpon autoilijan pidä siihen samalle kapealle sillalle ahtautua vielä kolmanneksi myös ja alkaa sitten siinä vauhdilla ohittamaan sitä toista autoa,jolloinka meikä on joutunut niin ahtaalle,että hyvä kun ei ole tarvinnut sillan kaiteen yli jokeen ajaa ettei olisi jäänyt auton alle.
Olen jo kerran auton alle jäänytkin kaupungissa vihreillä valoilla suojatietä ylittäessäni ja tullut auton ruhjomaksi, kun autoilija ei kuulema jostain syystä vaan huomannut että ajoi itse päin punaista.Siinä meni sitten pyörä ajokelvottomaksi ja itse onneksi selvisin sillä kertaa vain pahoilla ruhjeilla, mutta henkikulta onneksi sentään kuitenkin säilyi.Eri asia sitten, että kuika kauan se tällaisella menolla vielä säilyy, kun autoilijat eivät tippaakaan välitä varoa polkypyöräilijöitä vaan ajavat ihan miten sattuu.
Pitäisiköhän ehkä suojautua sillä tavoin,että kiinnittää pyörän sivuun kiinni vaakatasoon asentoon pitkän kepin ,jonka päässä olisi terävä puukko tai sitten viikate, joka aina raapisi autoilijoiden pellit kivoille naarmuille,jos ne liian lähelle tulisivat.
Tai sitten toinen vaihtoehto,että kantaa mukanaan lekaa ,jolla aina paukauttaisi auton pellit kunnon lommoille ,vai mikä siihen auttaisi että tajuaisivat edes vähän kauempaa kiertää pyöräilijän.

9270 - 18.7.2012 (arvosana: -64)

Voi, että vituttaa ku on niin ruma, tai ainaki siltä musta tuntuu. Tää ei oo mitään "iiks oon niin rumaanH" -teiniangstia (se aika on jo ohi</3), vaan musta tuntuu välillä oikeesti et oon ruma. Peiliin katsoessa laittautumisen jälkeen oma naama näyttää ihan ookoolta ja välillä ihan nätiltä, mutta AUTA ARMIAS, kun jota ottaa musta foton. Ihan oikeesti välillä tuntuu, että tällasenako ne ihmiset oikeesti mut näkee ja peili vaan vääristää nättiin suuntaan SAATANA. Ja kaikista vittumaisinta on se, kun ihmiset aina sanoo kuin nätti oon, varmaan valehtelevat... MUsta tuntuu kans et mun ulkonäön takia kukaan ei halua seurustella mun kanssa, ruma ja vanha.
Oonko mä vaan vainoharhanen, vai onko mulla vaan niin huono itsetunti, että musta tuntuu et oon niin ruma :(

9269 - 18.7.2012 (arvosana: -71)

Voisiko joku auttaa minua tämän "pikku" asian kanssa?
Tuntuu että naiseni pettää minua, ajan työkseni rekkaa joten aina en voi olla kotona. Kun soitan hänelle matkalla kertoessani hänelle kuinka paljon rakastan sitä, hän menee aivan omituiseksi. Puhelu pitää lopettaa aina melkein heti. Joka perkeleen kerta lähiaikana on ollut kiire, millon on ollut "kipeänä" ym selitystä.
Sitten tämä nainen kehuu entisen jätkänsä autoja että kuinka hienoilla autoilla se poropeukalo ajelee. Kaverini muijalle hän oli sanonut että olsi hienoa olla sen yhden kans ketä on pannut että sillä oli upea autoki, mutta hän on minun kanssani. En enään tiedä mitä tässä tehdä =( pitäisikö laittaa kaveri salapoliisiksi kahtomaan mitä talossamme tapahtuu kun olen ajossa?

9268 - 18.7.2012 (arvosana: -57)

saatanan työmiehet! voisitteko ystävällisesti pitää pienempää ääntä, koska pilaatte meidän musanautintomme. emme mekään tuli poraamaan teidän parvekkeidenne alle joskus aamu seitsemältä ja voisitte edes hommata rahaa omiin seinä pahveihin, ettei tarvitsisi lainata K-marketila. PS. se kyljellään makaava mies kerrostalon seinässä on aika irstas :s

9267 - 18.7.2012 (arvosana: -67)

vittttttttttuUUUUUUUU

olin rakastunut

se jotenkin jäi ja meistä ja yhestä toisesta tuli läheisiä ystäviä ja ollaan sellaset kolme musketööriä
sitten luulin että rakastin tätä henkilöä vain ystävänä ja tälleen mutta EI.
nää tunteet tuli takaisin palavana ja en voi vaan tehä mitään erinäisistä syistä joita en halua kertoa vaikka kirjoitankin anonyymisti internettiin.
tekis mieli huutaaaaaa. se vetoaa muhun kaikin puolin ja mä vaan jotenkin, mä..
vittu nyt rupes itkettää. taas kerran. asdfghjklöä.

9266 - 18.7.2012 (arvosana: -63)

Lähetin aika

öö

tärkeän? Oudon? viestin eräälle. Voisin vielä poistaa sen. En tiiä pitäiskö mun oikeesti sanoa sitä.

9265 - 17.7.2012 (arvosana: -52)

Ainoat "moodit" ovat välinpitämättömyys ja viha.
Viimeisetkin kaverit alkavat valua pois. Mutta toisaalta, kun vihaan teitä kaikkia niin oikeastaan hyvä että jätätte mut rauhaan.
Mutta eihän sekään ole mukavaa. Olla yksin tässä kylmässä ja julmassa maailmassa, ilman tukipilareita. Eräs sanoi ihastuneensa minuun mutta sekin on sakkolihaa. Lisäksi taisi alkuhuuma haihtua, pariin päivään ei ole siitäkään kuulunut mitään. No, ei siinä mitään, tiesin tämän jo ihan alussa. Ei se jaksa tällaista kauaa.

Rupesin tuossa miettimään sitäkin mahdollisuutta että olenko kuollut. Kummituksena täällä menen ja kukaan ei näe eikä kuule. Ainakin vaikuttaa siltä. Viikonloppuna olin ryyppäämässä, entä jos kuolin siellä? Ehkä hukuin tai jotain.

Joskus masentuneena toivoin koeaikaa kuolemasta, kun se kuoleman lopullisuus varmaan oli ainoa esto tappamasta itseäni. No, tässähän sitä nyt ollaan. Mitään ei tapahdu, mikään ei tunnu, kaikki on tyhjää ja kukaan ei välitä. Täytyy sanoa että perseestä tämä on.

9264 - 17.7.2012 (arvosana: -48)

onko oikeesti liikaa vaadittu, et löytyis joku kiva tyttö, joka haluis mut just tälläsenä, kaikkine ahistus- ja masennuspaskoineni ja välittäis oikeesti? onhan noita suhteita ollu, mut kaikki päättyny joko siihen, et toinen on pettäny tai sit vaa kylmästi jättäny ilman syytä. kyl omasta mielestäni oon ihan kivan näkönen joinain päivinä, kun osaan hyväksyä itteni, mut oishan joku tyttöystävä kiva, joka kertois, et oon kaunis tälläsenä. ja niin, oon siis itekin tyttö. asiaahan vaikeuttaa se, etten osaa suurimman osan ajastani hyväksyä itteäni, koska oon joutunu kokemaan sellasia asioita, joita en ees viholliselleni toivois. joten, ihmettä odotellessa.