#10059 - 9.10.2012 (arvosana: -91)

Sinua aina välillä katselen ja ajatellen...haaveilen jostain sellaisesta mikä ei varmaan sinun mielestäsi voisi koskaan tapahtua. Niin olet antanut minun ymmärtää. Yhä kylmempi alat olemaan minua kohtaan. Silti en sinua mielestä vaikka luulin, että sinut voisi korvata kuka vaan...mutta ei voi! En tiedä teinkö sitten jonku virheen sinulle puhuessani, yrittäessäni miellyttää ja hauskuuttaa vai liekkö olit sitten kiinnostunut ollenkaan? Ehkäpä näinki sinussa jotain mitä ei sitten ollutkaan. Vaihoin palasia olemuksestasi mieleisiini, luoden kuvan tästä satuolennosta, jonka niin hartaasti toivoin tulevan luokseni. Kait sitten eksyit matkanvarrella kun et perille löytänyt. Vielä en sinusta ylitse pääse...tuskin milloinkaan;((