#1094 - 8.8.2009 (arvosana: -47)

Vituttaa, kun suomalaisilla ei ainakaan omassa ikäluokassani tunnu olevan muita kanavia tutustua ihmisiin tai saada kavereita kuin ryyppääminen. Koko yläasteen olin koulukiusattu, koska en suostunut vetämään perseitä olalle. En siksi, että olisin kaamea päihteidenvastainen kukkahattutäti, vaan siksi, ettei yksinkertaisesti huvittanut. Luulin, että ihmisten ainoa sosiaalinen kontakti, ryyppäämisinto, johtui idioottimaisesta teinivaiheesta ja uhosta - että kyllä ne ihmiset siitä muutakin alkaa sosiaalisen elämänsä eteen tekemään.

VÄÄRIN!

Yliopistossa kontaktit solmitaan ryyppäämässä. Kaveriporukat muodostuvat ryyppykavereista. Ja voi saatana, kun menin muka yliopiston järjestämään akateemiseen tilaisuuteen (joka nyt sattui olemaan illalla), tilaisuuden lopuksi pistettiin Koskenkorvaa jo kiertämään.

On täysin hyödytöntä yrittää aloittaa keskustelua ihmisten kanssa käytävillä tai luentosaleissa - jos kerran saatkin jonkun juttelemaan kanssasi, se yleensä jää siihen yhteen kertaan. Ihmiset hakeutuvat niiden seuraan, jotka tuntevat ennestään - yleensä biletyksen yhteydestä - ja niihin klikkeihin onkin sitten hankala soluttautua. Yritetty kyllä on, mutta kyllä siinä ulkopuoliseksi jää, kun ainoat puheenaiheet porukalla on edellisen illan/viikonlopun ryyppyreissut. Ja jos ei ole, ei-ryyppykaveri jätetään täysin huomiotta, kuin olisi ilmaa. Vittu, minä en sellaisiin ihmisiin enää edes yritä tutustua!

Entä sitten kaikki kerhot ja yhdistykset, joita kampuksella on? Viidessä olen piipahtanut siinä toivossa, että sieltä löytyisi seuraa, mutta kaikkien viiden kerhon kokoukset ovat paljastuneet ihan yhtä ryyppyorientoituneiksi. Saatana, jos menen tilaisuuteen, jonka tarkoitus on käsitellä musiikkia, odottaisin vähän muutakin kuin olutta ja wurstia ja sitä musiikkia pikkuisen vaan SIVUSEIKKANA!

Yliopiston vessojen seinät ovat täynnä kirjoituksia, joissa valitetaan ei-ryyppytoiminnan vähäisyyttä ja sitä, ettei ilman alkoholia saa kavereita. Okei, en ole yksin, mutta miten helvetissä niihin muihin saisi yhteyden? 30 000 ihmisen yliopistossa niiden harvojen löytäminen hakuammunnalla voi olla AIKA hankalaa.

Enkä minä oikeastaan etsi juomavastaisia ihmisiä vaan ihmisiä, jotka suostuisivat hyväksymään kaveripiiriinsä muitakin kuin ryyppykavereitaan. Vuodessa en ole löytänyt yhtäkään.

Sairasta.