#12179 - 15.11.2013 (arvosana: -53)

joskus mä vaan toivon että mulla olis ihminen, joka ymmärtää, jonka kanssa vois mennä ostamaan vaatteita, joka kertoo et onko ne vaatteet hyvät ja sen rahan arvoset vai ei. Joskus mä toivoisin että mulla olisi ystävä, jolle vois kertoo kaiken, joka välittää, ja joka saa mut tuntemaan edes jonkun arvoseks. Just nyt mun elämä ei oo minkään arvosta. Pelkkää koulun käyntiä, ja himassa lagaamista. Miten mun elämä meni tälläseks? Ku yläaste alko mun piti hankkii ystävii, ei saada huonoa itsetuntoa. Ehkä mä halusin sitä niin paljoo, että en enää pystynyt jotenki toteuttamaan sitä. Ehkä se asia stressas mua nii, ku ajattelen sitä asiaa niin usein, ja se häirtisee mua joka päivä, että en enää uskaltanut yrittää.

Jos sä tunnet jonkun joka on ujo älä ignoreeraa sitä, vaan puhu sille kunnes se alkaa puhumaan sulle - ujot ihmiset haluaa ystäviä, ja puhua, mutta ei vaan uskalla. se kuulostaa tyhmältä, mutta ujoilla ihmisillä tulee todella korkeat paineet kun pitäisi puhua. Siitä on vaikea päästä eroon, vaikka haluaa. Ujot ihmiset voi oikeasti olla todella kivoja, mutta pelkää että muut ihmiset ievät pidä heistä. Kyllä he siitä uskaltavat puhua, kun oppii tuntemaan ihmisen, tai on toisen ihmisen seurassa joka puhuu.

Mä kai tavallaan haluasin pelastaa ujot ihmiet, ja nyt päätin puhua kaikkien ujojen ihmisten puolesta. Mut mua ärsyttää se että mun elämä ja monen muun elämä on pilalla ujouden takia. Se on niin väärin...