2281 - 30.12.2009 (arvosana: -11)

Harmikseni, kun tutkiskelin vähän omaa elämääni, huomasin että minua kyrsii yli kaiken yksi henkilö jota kehtaan kutsua "kaverikseni". Jätkä on yrittäjäperheen lapsi ja siks häntä on siunattu sillä että koska vanhemmat ei ollu koskaan kotona, ne korvas poissaoloaan rahalla ja hää sattuu nyt saamaan ihan kaiken mitä vaa kehtaa pyytää. Okei okei ymmärretään että sellanen lapsuus jättää jälkensä mutta ei tuosta elämästä oo enää ku vaa hyötyä kun on 16v. No anyway se nyt osaa kyl ottaa sit ilon irti kaikesta mitä vaa saa ja kyllä siitä saa siltä kuullakkin sitten. Hää on myös hyvin räjähdysherkkää tyyppiä että turvautuu väkivaltaan hyvin usein ja se se vasta ärsyttääkin ku sitä saa olla koko ajan varomassa. Ei niinkään sillä etteikö pärjäis jos tappeluun joutus mutta kyllä se häiritsee ku ei tiiä että millon sitä saa puukosta tai jtn. Sit sillä oli tyttöystävä josta se kyl osas kehuskella mut se oli niin angstinen et tää miun "kaveri" sit kyllästy siihen ja jätti sen ja sit siitä asti on saanu aina kuulla että miten perseestä elämä on ku hänellä ei oo ketään ja et hänellä ei oo kavereita tai mitään. Joo no kyllä on asenteessa hiomista ja oon kyllä sanonu sille monta kertaa että ehkä ongelma selviää ihan vaan ku kattos peiliin mutta ei. Vitutuksen aiheita lisää tuo kun tää tyyppi on vielä uskovainen!! Siis miulla ei oo uskovaisia vastaan mitään ja vaikka ateisti olenkin, liikun seurakuntaporukoissa koska siellä on ihan hyvää porukkaa mut hää on niin vitun tekopyhä uskovainen ku hää kyl paasaa miten hää rakastaa jumalaa jaadijaa mut ei vittu ku sen käytös ei natsaa niin yhtään sen ideologian kanssa -.- Vittu sanoo jotain ja tekee toista. SIIS EI SAATANA ETTÄ VITUTTAA!!!!