#2952 - 16.2.2010 (arvosana: -52)

Eihän tästä tule mitään. Omatunto soimaa taas.
Viime syksynä oli paljon kärpäsiä. Vihaan sitä pörinää.
Yksi niistä pörisi enemmän kuin kaikki muut yhteensä, ja se valitsi uhrikseen juuri minut.

Pitkän ja verisen kamppailun jälkeen sain napattua elukan tyhjään mustikkahillopurkkiin. Ajattelin pitää sitä siellä vähän aikaa että oppisi hyville tavoille. Pörinä vain kuului.

Unohdin sen sinne purkkiin. Parin päivän päästä katsoin, kun se viimeisillä voimillaan yritti vielä lennellä, mutta putosi aina takaisin purkin pohjalle. Tässä vaiheessa päätin päästää sen takaisin vapauteen. Minä ja minun hyvä mutta lyhyt muistini. Sinne se jäi... ja kuoli.

Minä julma ihminen, en anna tätä itselleni ikinä anteeksi.
Kun tämä avautuminen julkistetaan, veikkaan, että saman tien oveni takana seisoo joukko vihaisia kärpästen ystäviä ja muita hippejä mukanaan haulikkonsa ja kumiankkansa, ja minä koen kammottavamman kuoleman, kuin tuo kärpänen. Vittu.

Ja siellä se kärpänen on vieläkin, makaa selällään tyhjässä mustikkahillopurkissa jalat kohti taivasta.

Anteeksi. Pörr.