#4491 - 25.9.2010 (arvosana: -49)

Vituttaa, elämä on paskaa ja liian yksinkertaista mutta en uskalla mennä edes ulos olemaan sosiaalinen tarvittaessa, kaikki aikani kuluu tietokoneen äärellä WoWia pelatessa vaikka olen ihan kyllästynyt siihen. Ainoa mikä pitää minut pelissä on kaukosuhde yhteen tyyppiin ( Asuu UKssa )+ "ajan viettäminen" sen ihmisen kanssa sitten sen pelin kautta ja tason 60/70 raidit.

Itkettää vain ajatuskin työhön menemisestä ja uusien ihmisten tapaamisesta, olen ollut masentunut noin 7 vuotta vaikka ihan lääkitystäkin on ollut tuon ajan. Olen monta kertaa ihan ajatellutkin itsemurhaa/kävellyt ympäri pimeätä taloa keittiöveitsen terävä kärki pistettynä vatsan suuntaan & viillelyt itseäni.

Toivoisin vain että voisin joskus elää ihan vitun normaalia elämää ilman mitään vituttavaa paskaa kuten stressiä edes yhden päivän ajan ilman että tekee mieli hyppiä seinille ja kiljua kurkku käheäksi.

Eikä se edes riitä sitten että on masennus ja noin, mutta että pitää olla myös yliherkkä. Lievästikin sanotut sanat minua kohtaan satuttaa ja ajattelen sitten niitä parikin päivää/viikkoa itku kurkussa.

Tunnen olevani vain taakka perheelleni, etenkin vanhemmille.
En jaksa tätä elämää. Inhimillisyys on yliarvostettua paskaa ja se että ihmisten pitää seurata muiden tekemisiä etenkin vaatetuksen ja kaiken kanssa.

Anteeksi.