#5944 - 29.5.2011 (arvosana: -49)

Joskus vituttaa oikeen kunnolla. Koulu on lopuillaan. Mun pitäisi olla onnellinen, kun pääsee kesälaitumille, mutta ei oon aivan hermona. Koulu vaihtuu ja luokka hajoaa... Seitsemän mukavaa vuotta saman luokan kanssa ja nyt mun pitäisi jättää kaikki ystäväni. Joskus tuntuu siltä, että olisi helpointa hukuttautua järveen, kuristaa itseni hengiltä, syödä myrkkyä, lyödä veitsellä sydämmeen, lopettaa hengittäminen. Mutta ei pitää jaksaa. Sitten on perhe... Kaksi nuorempaa sisarusta joilta ei saa mitään rauhaa. Veli tönii ja lyö ja sisko roikkuu kiinni ja haukkuu. Vanhemmat on yli huolehtivaisia... Paras ystävä on toisella puolella maata eikä vastaa viesteihin. Muut ystävät ovat muiden kanssa ja ihastus ei näytä välittävän minusta ollenkkaan. En löydä luettavaa ja riippuvuus tekee hulluksi. Fikit ovat perseestä ja kukaan ei jaksa tehdä lisää. Kaikki on hirveätä.