#9994 - 2.10.2012 (arvosana: -23)

Vittuttaa kun paras ystävä hylkää monen vuoden jälkeen ja jäattää minut yksin ja löytää uusia parhaita kavereita opikelu paikkakunnalta ja tuntuu et minä entisenä parhaana kaveri olin vain väliaikanen ystävä kun pelkäsi jäävänsä yksin jonka voi hylätä tuosta noin vaan. Ja hän viettää aikaansa hänen kotipaikkakuntalaistensa kavereiden kans aikaa, mutta ei voi sitten olla minun kanssa. Aina saan kokea syrjimistä ja että en kuulu porukkaan. Mikä tässä on pahinta että ei ole ketään jolle voisin puhua ja kertoa asioita jollekin. Kaipaisin sitä eniten tässä maailmassa että löytäisin joskus elämässäni sydän ystävän ja johonka kanssa jakaa ilot ja surut.