/ 8000 merkkiä käytetty

Parhaat

13717 - 15.4.2016 (arvosana: 2)

Osaako ihmiset kirjoittaa mitään ilman risuaitaa? Silloin vuonna nakki perseessä vihasin kun tuli nämä "lol" ja muut paskat käyttöön. Ärsyttää sana "some". #tyttöjenilta #finnishgirl #finnishboy #olenpinnallinenduckfacehuorajavituntyhmä
Anonyymi, 3 kommenttia
13945 - 29.12.2016 (arvosana: 2)

Äitini on ihan hemmetin negatiivinen, lapsellinen kiukuttelija ja sen kanssa on tosi raskasta olla. Lidäksi se stressaa ja valittaa mielettömästi ihantyperisäasioista. Ja se toivoo aina et olis enemmän rahaa mutta eipä ole akalle tullu mieleen mennä töihin vaikka se satavarmasti sais heti töitä jos hakis. AAAAARGGGHHH.
Anonyymi, 2 kommenttia
14010 - 5.4.2017 (arvosana: 2)

Ärsyttää niin aikana, kun en nyt sit pääse kattomaan huomenna ghost in the shell leffaa, kun on vielä lempinäyttelijä pääosassa! Täytyy mennä palauttamaan jollekkin tyypille jotain lainavaatteita!ärsyttää!
Scarlett<3, 2 kommenttia
14072 - 10.7.2017 (arvosana: 2)

Ärsyttää että ärsyttää. Ei varsinaisesti ees muuta syytä kuin se, että poikaystävä on intissä eikä vastaa viesteihin ihanheti (ja kun vastaa niin muutamalla sanalla), mikä on täysin ymmärrettävää eikä yleensä oo kuin vähän kurjaa. Tänään kuitenki aivan järjetön ärtymys, halu rikkoa tavaroita ja huutaa, eikä oo yhtään mulle tyypillistä. Raivostuttavaa.
Anonyymi, 2 kommenttia
14170 - 14.1.2018 (arvosana: 2)

En edes tunnista (enää?), milloin ihmissuhde on hyväksikäyttöä ja milloin ei. Eihän mitään ihmissuhdetta ole hyvä ylläpitää, jos siitä ei "hyödy" edes sen verran, että viihtyy toisen kanssa. Mutta missä tulee se raja, että se hyväksikäyttö on vääränlaista hyötymistä?

En usko että kukaan halua muuten vain olla seurassani. Näen tiettyjä ihmisiä yleensä vain silloin, kun heillä ei ole rahaa. Luulin että yhdellä ihmisellä on aina jatkuva rahapula, mutta omian sanojensa mukaan ei olekaan - eli hän ei vain ole yhteydessä niin paljon silloin kun hänellä on rahaa. Kerran hän jopa myönsi, että hän tuhlasi rahaa viikolla, kun tiesi minun tulevan viikonloppuna käymään. Soitti viikolla ja kysyi tulenko viikonloppuna. Eli jos en olisi tullut käymään, niin hän olisi säästänyt rahojaan viikonlopulle. Ajatteli siis, että lainaan hänelle rahaa, tehdään yhdessä ruokaa (jonka minä maksan, jos hän valmistaa) tms. Eli ei niin, että antaisin hänelle mitään ilmaiseksi hyömättä siitä itse. Mutta silti tuntuu hyväksikäytetyltä. Hän ei kuitenkaan sellaista ikinä myöntäisi eikä muutenkaan koskaan ole samaa mieltä kanssani, jos hän mielestäni tekee jotain väärin, vaan vika on aina jotenkin minussa. Että jos valitan asiasta, niin olen hankala. Epäilen itseäni ja hahmotuskykyänikin. Olenko ihan vainoharhainen ja kohta jossain psykoosissa, kun vain kuvittelen asioita, vai mitä oikein tapahtuu?
Anonyymi, 4 kommenttia
14198 - 6.5.2018 (arvosana: 2)

"Yleisimmät syyt kiusaamiselle ovat kiusaajan heikot empatian, mentalisaation ja symbolisaation kyvyt, persoonallisuuden häiriöt sekä heikko itsetunto tai identiteetti, joista syntyy tarve kierrättää omaa pahaa oloa muillekin."

Tämän takia toivon, että kiusaajat kuolevat!
Anonyymi, 5 kommenttia
14251 - 21.9.2018 (arvosana: 2)

Kouluissa on nähtävästi otettu käyttöön tee se itse- malli opetuksessa. Sillä ainakin niissä oppilaitoksissa, joissa itse olen opiskellut tai opiskelen, niin jokainen harrastaa itseopiskelua kouluajan ulkopuolella, ja etätehtävistä, jotka palautetaan täytyy olla vähintään 80% oikeita vastauksia.... Nykyään ihmiset siis oppivat lukemalla wikipediaa ja katsonalla Youtube tutorial videoita.... mikä hitto kouluja ja opettajia oikein vaivaa, kun eivät koulussa jaksa oppilaille opettaa teorioita....
Anonyymi, 3 kommenttia
14385 - 19.12.2019 (arvosana: 2)

vittu perheppakkaus makarooni paketin pohjassa joku reikä vittu nyt on kaikki lattialla saatana
Anonyymi, 1 kommentti
14405 - 11.1.2020 (arvosana: 2)

vitun vitun vittu. mä olen taas hajalla. ei mun pitäny mennä rikki. Mut tässä mä silti oon. kuuntelemas erobiisejä ja kyyneleet poskilla. niin kauan kielsin kaiken. uskottelin itelleni et vihaan kaikkia. Kunnes elämä iski turpaan taas ja älysin et oon hajalla. Mä oon ollu ni hajalla, paskana niin kauan. ja mä en tiiä enää mitä tehä ku kaikki kusee ja mikään ei auta. Mua vaa sattuu nii paljon. Ja mä en jaksa enää tätä vitun kipua. Vuosia vuosien perään. pelkkää kipua ja tuskaa. turrutan säännöllisesti tän kivun alkoholiin. Osa sanoo lutkaks osa huomiohuoraks. mutta seki vaa tapa turruttaa kipua. Hän teki kaikesta parempaa. Se sai kuorrutettua tän kaiken paskan glitterillä. ja nyt mulla on taas vain itteni. itteni ja kipuni. Tähän se aina päätyy. että oon taas yksin. en osaa pitää kiinni kenestäkään kun ei kukaan pidä musta kiinni. Voiko joku täyttää tän aukon mun sisällä? mikään ei enää täytä sitä. ei alkoholi, ei huumeet, ei huorat. Laittakaa vaikka vittu betonia mut täyttäkää tää aukko. se aiheuttaa nii paljon tuskaa. parempi olla tuntematta mitään kuin elää kokoaikaisessa henkisessä kivussa. Jota kukaan ei huomaa tai ymmärrä.
turhaapaskaa, 3 kommenttia
14587 - 3.11.2020 (arvosana: 2)

Kun ei osaa käyttää packet traceria niin ketuttaan niin pirtusti!!!!!?
Anonyymi, 2 kommenttia
14756 - 17.9.2021 (arvosana: 2)

Opettaja on ku perseelleammuttu karhu iha vitu vajakki:D14857 - 26.8.2022 (arvosana: 2)

Vihaatko TV-sarjojen ja elokuvien onnellista loppua? Siitä vaan!
Anonyymi, 1 kommentti
14940 - 5.3.2024 (arvosana: 2)

Vittu mua vituttaa kun ihmiset on niin tyhmiä. Suomesta on tulossa jenkkilä kun kaiken pitää olla valmiiksi pureksittua.

Yritän googlettaa kuivauskaapin sähkönkulutusta. Vastaus löytyy kerrottuna 4,5kWh per kerta. Mikä vitun kerta? Se voi olla päällä saatana 15 minuuttia tai 4 tuntia. Voi helvetin pyhä yksinkertaisuus. Miksi ei löydy mistään, ei valmistajan käyttöohjeista, että jos se on vaikka saatana 50 asteessa tai maksimilämmöllä tunnin, niin paljonko sitä saatanan sähköä silloin menee. Yleensä se maksimiteho on edes kerrottu spekseissä, mutta yhtään kuivauskaapi. Käyttöohjetta en löytänyt missä olisi kerrottu.

Vielä pahempi on, kun kerrotaan paljonko se vie per 4kg puuvillapyykkiä. No ehkä parempi, mutta se ei nyt kiinnosta, vaan se jos se laitetaan päälle niin paljonko menee.

Saatana meni taas usko yhteiskuntaan
Anonyymi, 3 kommenttia
14958 - 25.5.2024 (arvosana: 2)

En pääse eroon kontrolloivasta äidistäni, en edes välien katkaisemisen jälkeen.

Äitini puhuu kuin lapselle, hän kohtelee kuin lasta, lahjoittelee tavaraa jota en tarvitse tai halua, pakotti nuorena ottamaan rahaa vastaan vaikka halusin pärjätä omillani, änkeää monta kertaa vuodessa luokseni ja siivoaa kaikki paikat lattiasta kattoon (asuntoni ei ole sotkuinen. Minun siivoukseni, oli kuinka puhdasta tahansa, ei koskaan kelpaa hänelle!).

Olen normaali työssäkäyvä mies ja pärjään hyvin. Minulla on ystäviä ja harrastuksia ja vakituinen toimeentulo. Mutta mikään ei kelpaa äidilleni. Hän on koettanut kylvää eripuraa minun ja ystävieni väliin mm. väittämällä että he varastavat minulta. Opiskeluaikoina hän koetti vihjailla, että kämppikseni (hyvä ystävä myös) käyttää minua hyväkseen siivouttamalla yms.

Hän ei tykännyt yhtään opiskelupaikastani, vaan koetti neljän vuoden ajan saada minut vaihtamaan lääkikseen. Saatuani ensimmäisen kesätyöpaikan, hän ei ollut iloinen vaan moitti minua siitä miksen hakenut kesätöitä vanhempieni paikkakunnalta.

Riippumatta missä vaatteissa ja kengissä menen käymään, hän aina moittii miten huonoja vaatteeni ovat ja yrittää pakottaa minut mukaan vaatekauppoihin. Hän myös pari kertaa vuodessa järjestää "vaatesulkeiset" joissa riisuudun kerta toisensa jälkeen alasti hänen ja isän läsnäollessa ja sovitan vanhoja vaatteita ja minusta otetaan mitat. Kun tämä alkoi nuorena vaivata minua enkä halunnut, hän sanoi "meidän on pakko pitää vaatesulkeiset, nyt ei saa sanoa ei!" ja jos edelleen kieltäydyin niin alkoi syyllistävä ulina miten multa loppuvat vaatteet enkä saisi kulkea rääsyissä kadulla. Olin kolmekymppinen kun vihdoinkin pystyin kieltäytymään sulkeisista ja silloinkin se oli lujassa.

En haluaisi todellakaan ajatella äitiäni, mutta päivittäin hän ja käytöksensä tulee mieleen. Saan raivokohtauksia, enkä kykene lopettamaan ajatusvirtaa. Menneisyydestä kumpuaa aina milloin mitäkin tapauksia mieleen.

Isäni on vihjeetön ja varmaan jotenkin autistinen tapaus. Hän karttaa konflikteja. Olen yrittänyt isälle puhua, mutta hän ei ymmärrä miten paha minulla on olla äidin käytöksen takia. Kun 29-vuotiaana halusin lähteä muutamaksi kuukaudeksi työskentelemään Japaniin, pelkäsin kuollakseni että miten kerron asian äidilleni. Isän kanssa juttelin ensin asiasta, ja hän lupasi olla tukena sitten kun kerron. Loppujen lopuksi jäin sitten kuitenkin tilanteessa yksin: isä katsoi telkkaria äidin raivotessa minulle. Kun äiti kysyi häneltä "no mitä mieltä sä oot tästä?" niin isä vastasi sopertaen "no...mies tekee mitä tekee...nii" eikä hellittänyt katsettaan televisiosta.

Joka kerta kun olen koettanut keskustella äitini kanssa siitä että mikä minun mieltäni painaa, hän loukkaantuu verisesti ja syyllistää minua. Hän itkee tai itkuraivoaa ja kääntää asiat niin että minä olenkin se kaiken pahan aiheuttaja. Hänhän on vain yrittänyt auttaa ja tehdä kaikkensa jotta minulla olisi hyvä olla.

Olen koettanut kirjoittaa lukuisia kirjeitä hänelle, joissa voin kertoa tunteistani asiallisesti ja järjestelmällisesti ilman keskeytyksiä. Äiti ei halua kirjoittaa takaisin, koska kuulemma mummoni sanoi aikoinaan että painettu sana pysyy, ja ei saa kirjoittaa mitään mistä toiselle voi tulla paha mieli jälkikäteen. Jokaisesta kirjeestäni äiti on nostanut porun ja syyllistänyt minua ja väittänyt että kirjeeni ovat aivan kauheita.

Syyllistäminen on hänen parhaita kasvatuskeinojaan; itsetuntoni on aivan maassa, alisuoriudun kaikesta (on itseasiassa ihme että valmistuin tai sain töitä, molemmista kiitos ystäville jotka tukivat!), monesti mietin itsemurhaa tai ainakin kuolemaa. Olen seurustellut vain kerran 23-vuotiaana ja sekin suhde kesti vain pari kuukautta ennenkuin tyttöystäväni jätti minut. En jaksa ajatella seurustelun mahdollisuuttakaan, koska vihaan itseäni ja pidän itseäni epäviehättävänä ja kyvyttömänä parisuhteeseen. Toisaalta myös pelkään että löydän jonkun kammottavan pirttihirmun.

Äidin suojeluvietti on aina ollut ylikierroksilla. Ollessani 23v, kävimme tädin luona. Täti oli pihalla jutellut äidilleen että he ovat miettineet mökin vuokraamista ensi kesäksi Virosta, ja että vanhempani olisivat sinne tervetulleita käymään. Äiti oli välittömästi raivostunut ja huutanut tädille "TARKOITATKO ETTEI *MINÄ* SAA SINNE TULLA!!?!?" ja lähtenyt välittömästi sisälle, kiukutellen kaikille jotka olivat huoneessa ja uhannut että nyt lähdetään täältä samantien pois. Tilanne saatiin kyllä rauhoittumaan, mutta tapaus jäi ainiaaksi mieleeni. Täti myöhemmin kertoi minulle kahdenkesken, ettei tietenkään tarkoittanut etten minäkin saisi sinne tulla, mutta ei hän nyt vanhemmiltani kysele mitä aikuinen mies haluaa tehdä kesällä, vaan olisi kutsunut minut ihan kysymällä minulta itseltäni.

Lukemattomia kertoja minua on raahattu milloin minnekin sukulaisten luo vain ilmoittamalla minulle aikataulu eikä kysytty lainkaan että olisinko itse halunnut tehdä lomillani jotain muuta. Sukulaisten luona on pakko käydä, jotteivät he loukkaantuisi (tosin väitteessä ei ole perää).

Silloin kun äidin vanhemmat vielä elivät, niin meitä lastenlapsia kiellettiin riehumasta tai pitämästä minkäänlaista elämää, koska "mumma ja paappa hermostuu". Kahdesti kävi niin, että kun mummolassa osoitin mieltäni jostain, niin äiti löi heti. Tapaukset järkyttivät mieltä. Muutoin meillä ei oltu väkivaltaisia.

Miettiessäni alanvaihtoa ja uutta opiskelupaikkaa 300 km päässä vanhempieni kotoa, äiti asettautui poikkiteloin ja pauhasi minulle neljän päivän ajan "mitä jos sä epäonnistut pääsykokeessa? Mitä sä sitten siellä ***:ssa teet? Sä et tunne sieltä ketään ja oot yksin siellä!" Kerrottuani että tunnen kyllä monia ihmisiä, äiti sanoi "ei ne ehi nähä sua kun ne on töissä!".

Tuon jälkeen sain tarpeekseni ja katkaisin välit äitiini. Nyt olen 38. Katkaisin välit äitiini neljä vuotta sitten enkä ole käynyt vanhempieni luona. Isän kanssa ollaan väleissä ja hän käy luonani muutaman kerran vuodessa. Isä yrittää joka kerta maanitella minua palaamaan entiseen, koska äiti kuulemma itkee joka päivä ja hänellä on jatkuvasti paha olla, eikä isä jaksa katsella sitä. Kysyessäni, että kuinkas paljon herra itse on tehnyt asian eteen, niin hän meni vaikeaksi ja änkytti "no...kyllä mä oon koettanu pitää tätä perhettä kasassa...oon mä jutellu sille mutta ku se suuttuu joka kerta". Ukko on täysin pihalla ja täysin avuton. Hän on aina odottanut konfliktitilanteissa, että joku muu ratkaisee ongelmat.

Äiti lähettää minulle monta kertaa vuodessa kirjeitä ja kortteja. Isän mukana tulee aina kirjeitä ja tavaraa, eikä isä kieltäydy olemasta kuriiri. Kirjeiden teksti on sitä samaa kuin aina: hän kertoo aina miten hirvittävän paha hänellä on olla ja että elämänilo on kaikonnut ja miten valtavasti hän kaipaa minua. Yhdessäkään kirjeessä ei ole sanaakaan MINUN pahasta olostani, hän ei piittaa minun tunteistani mitään. Viimeksi käydessäni isäkin koetti sanoa että eikö tälle tilanteelle voi mitään tehdä, tässä ehditään kaikki kuolla kohta. Tuon jälkeen olen ollut entistäkin ahdistuneempi ja masentuneempi.

Laitoin tänä vuonna poikkeuksellisesti äitienpäiväkortin. Isä kertoi seuraavana päivänä, että äiti oli aivan hyppinyt onnesta saatuaan sen.

Kuulin joskus väitettävän että välien katkaisu auttaa narsistin kanssa. Ei auta tarpeeksi. Pohdin silti äitiä joka päivä, en haluaisi mutta ajatukset vain menevät alati häneen. Äiti kasvatti minusta oman egonsa jatkeen. Koko lapsuuteni ja nuoruuteni häpesin itseäni ja koetin miellyttää jotta äidillä ja isällä olisi parempi olla. Minusta tuli jo päiväkodissa kiusattu, koska olin liian kiltti ja miellyttämishaluinen, enkä laittanut vastaan. Kiusaaminen jatkui kunnes lukion toisella alkoi vähentyä. Kiusaaminen oli eniten syrjintää ja nälvimistä. Minulla on vahva erilaisuuden ja kelpaamattomuuden kokemus. Nuorena vihasin itseäni ja ajattelin olevani viallinen. 25v jälkeen asiat ovat hiljalleen menneet parempaan suuntaan, mutta itsetuntoni on edelleen huono.

Äitini siskot ovat kuunnelleet ja ymmärtäneet minua. He yrittivät vuosikausia puhua äidilleni järkeä. Tätini kävi kerran luonani, ja kuultuaan tästä äitini oli kuulemma itkenyt "miksi täti saa käydä X:n luona, mutta oma äiti ei saa?". Molemmat tädit ovat luovuttaneet jo vuosia sitten, koska äitini ei kuuntele. En syytä heitä, he yrittivät kaikkensa. Kummitäti kertoi erään kerran olleensa juttelemassa äitini kanssa ja koettanut puhua järkeä ja kieltänyt häntä soittamasta. Äiti oli ensin ymmärtänyt, mutta yhtäkkiä vartin päästä parahtanut "ei, mun on nyt pakko soittaa X:lle".

Faktalaatikko: olen 38v mies, ainoa lapsi. Isä 76v, äiti 67v. Minulla on todettu keskivaikea jaksottainen masennus, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, paniikkihäiriö, OCD-oireita, nuorempana oli paranoian oireitakin ja dissosiaatiohetkiä, itsemurha-ajatuksia 16v lähtien ajoittain. Terapiassa käyty ikävuosina 28-30, auttoi vähän löytämään omaa itseä muttei suurta parannusta oloon. Vanhemmistani kumpikaan ei ole alkoholisti tai huumeongelmainen, fyysisistä tarpeistani huolehdittiin aina lapsena hyvin eikä minua ole koskaan jätetty heitteille. Perheessäni ei ole ollut fyysistä väkivaltaa, ellei muutamaa läpsäisyä äidin taholta oteta lukuun. Kummallakaan vanhemmallani ei ole mitään diagnooseja, koska päänuppitohtorille meno on häpeä ja heissä ei ole mitään vikaa.

Välillä toivon omaa kuolemaani ja välillä äidin. Luonnolliseen poistumaan on vielä aikaa; äidin vanhemmat elivät 93- ja 96-vuotiaiksi.

En tiedä itsekään miksi kirjoitin. Kai tämä on avunhuuto, jos vaikka joku keksisi jotain. Kiitos, jos luit tänne asti.14972 - 16.9.2024 (arvosana: 2)

Miksi aina pitää olla ihastunut opettajaan, vaikka en ole enää mikään teini?! Jumalauta, että ottaa päähän!
Anonyymi, 1 kommentti
2474 - 13.1.2010 (arvosana: 1)

Perkele.

Voiko olla mitään niin taulapäistä kuin piirtäminen, kyllä. PIIRTÄMINEN. Inhoan sitä, mutta samalla rakastan yli kaiken! Haluan oppia kokoajan paremmaksi ja paremmaksi - ehkä jopa tienata ruisleipäni tällä taidolla pöytään? Saada punainen talo ja perunamaat, ei perhana! Haluan maksaa ravintolaskuni pelkästää piirtämällä lautasliinaan!

Mutta se taidonpuute sitte, jyrsii ohimoa kuin akkuporakone. Mikä siinä on niin vaikeaa? Viivaa viivan perään - Ja ai saatanan perkele saa juosta LUJAA, jos joku rupeaa kutsumaan minun töhertelyjä ANIMEKSI/MANGAKSI .. VIHAAN sitä piirtotyyliä! (Onhan niitä joitaki hienoja leffoja/sarjoja tehty, mutta se suurin osa on sitte sitä.. puhdasta paskaa :3)

huh huh..
Piirtäjänperkele, 3 kommenttia
2621 - 25.1.2010 (arvosana: 1)

Pitäis tehdä esitelmä. Ajattelin tehdä Titanicin uppoamisesta, mutta ku en keksi siitä mitään itse, enkä viiti suoraa joka sanalta kopsata wikipediasta. Pitäis niinku omin sanoin kuvailla. Ja ei saa lapulle kirjottaa muuta ku vaan jonku tukisanalistan. Jumalauta vitut minä saa mittää aikaseks perkele -.-
jee -.-, 3 kommenttia
2626 - 25.1.2010 (arvosana: 1)

Vituttaa jotku tytön mollukat jotka jossaki galleriassa laittaa jotain herutuskuvia, ja sit tulee märisemään kuinka joku 50v ukko tulee 'ahdistelemaan'

Iteppähän on vittu tyrkyllä
saatanan apina, 10 kommenttia
2673 - 28.1.2010 (arvosana: 1)

Vittu ku pitää kohta lähtee tonne ulos ku pitää käydä ostaa vessapaperii. JA VOI VITTU NYT KAATU KAHVITKI LÄPPÄRIN NÄPPÄIMISTÖLLE SAATANA! Ja naapurin typerä pentu vittu nauraa tos ikkunan takana mulle helvetti.

Voi vittu! Nyt tää kone haisee kahville seuraavat kolme viikkoo.
helevata, 4 kommenttia
2959 - 17.2.2010 (arvosana: 1)

Oikeesti onko mitään ällöttävämpää kun sellaset levinneet kotiäidit! Ei meikkiä, ei korkoja, ei koruja, eikä omaa elämää.. Aina vaa selittämässä äpäröistään ja niitten ripuleista tai ihottumista! "no kun meijän matilla oli semmonen rokko ja sitten koko päiväkodilla ripuli". Tai synnytystarinoita: "mä repesin kakskytä senttiä synnytyksessä ja sitten tikattiin koko vittu uuteen uskoon..". Oikeesti pitäsivät vähän huolta omasta ulkonäöstään.. Sitten valitetaan kun miehet on sikoja. Ei ne raskauskilot oo ikuisia. Ne lähtee kyllä kun lopettaa sen mussuttamisen. Ei tarvii selitellä saatana ettei oo aikaa huolehtia itestään. Pistäkää pennut päikkäreille ja meikatkaa. Vituttaa tommonen vetelehtiminen!
siis hyi vittu, 14 kommenttia
3875 - 1.6.2010 (arvosana: 1)

EIHH!H!HH!H! Kohta on taas vuoden kammottavin päivä, meinaan juhannus! Juoppojen kesäjuhla, samaa vitun huutoa/iklivallantekoa joka vitun vuosi. Sitten ihmettellään että mitenkäs se Jari-Petteri hukkui sinne järveen? Vittu nää juopot voisivat painua vittuun Suomesta. Eihän maahanmuuttajatkaan riehu tuolla tavoin! EN enään jaksa kuunnella tuota naapurien kännäystä. Viimekin vuonna se naapurin retkuämmä tuli kyyneleet silmissä (kännissä) hakkaamaan meidän ulko-ovea ja pyysi tulla sisälle ja soittaa poliisit ja kaikkea paskaa kun se ukko hakkasi sitä (olisipa hakannut kuoliaaksi perkele!!). Ja mihinkään kiven koloon ei pääse tätä juoppojuhlaa piiloon. VITTU!!
JUopotVittuun!, 9 kommenttia
4487 - 24.9.2010 (arvosana: 1)

Nii, viimeinki taas kirjottelen tänne. Tällähetkelläkin edelleenk
i vituttaa noi fruittarit. Ylipuolissa merkkivaatteissa ei ole
mitään muuta hienoa ku että siinä joko lukee että enties/burton
Ihquu eiks vaa? niissä ei ole mitää muuta ku helvetin iso hinta

Oikeasti, kuka haluaa pelkän paidan missä lukee burton? onko se
niin hieno? Mielummi ite ostan marketista halpoja ja hienoja.

Ja sitte, koulu. Mikään muu ei voi vituttaa enempää. Siellä ei
oo mitää muuta ku kokeita ja lukemista. Ja sitte, kohta alkaa r-
uotti, ja meillä on kaikkein kusisin opettaja.
niin, yks ääliö jäi meidän kouluun. Se on vitun ärsyttävä. se
idiootti kerrää ruuan tähteitä muiden tarjottimille yms.

Ylimmille vitutuksessa kuitenki nousee pikkuveli. Se päätti olla
lähtemättä sitten tonne lappiin, eli en oo yksi kotona.
iha oikeasti, olisin kerranki saanu olla yksin kotona, nii toi
homo jäi sitte tänne. No huomenna on kahet synttärit ja sitte su
elokuvateatteriin. Yks kaveri oli kipeänä. Ei tee oikeen mieli
ruokaa ku se oli mahatauisa ja menin juomaan sen kaakaosta.
Vitun vittu, huomenna varmaa kiva oksennustauti.
ai jumalauta että kahvi tekis ny terää.
Nimimerkkini ei kuulu sulle, 7 kommenttia
4516 - 29.9.2010 (arvosana: 1)

Vituttaa ku joudun aina yhen opettajan turhanpäiväseen puhutteluun, vaikka en oo tehny mitään. Se sanoo että oisin muka häirinny tunnilla. Onko se muka häiritsemistä jos vähän vaan nauraa? Ja sitäpaitsi en oo ainoo. Aina vaan mä joudun jäämään puhuteltavaks, vaikka muutki ois nauranu tai mölynny liikaa. Muut saa mölytä ja riehua miten lystää ilman että opettaja valittaa.

Pari viikkoo sitten jouduin yhen toisen open puhutteluun koska lähin pois tunnilta yhen kaverin kanssa ikkunan kautta. Ope näki ihan selvästi että se oli mun kaveri joka meni ekana, mutta se ei sille sanonu siitä mitään. Mut jätti puhuteltavaks.

Ja opettajat valittaa myös siitä ku oon poikien kanssa. Mitä pahaa siinä on? Ihme ääliöitä. Varsinki naisopettajat valittaa siitä. Ei mua kiinnostaa mitkää tyttöjenjutut. Poikien kanssa tulee paljo paremmin toimeen ja ne on paljo mukavempia entäku tytöt.

Mulla on btw semmone muistikuva että olisin joskus aijemmi avautunu tästä :O

Anyway, sain taas opettajan vihat niskoilleni ilman mitää järkevää syytä. Vittumaista.
jjjjjjanita, 7 kommenttia
4566 - 12.10.2010 (arvosana: 1)

Mitä vittua nuota saatanan venäläisiä on alkanu ilmestyä joka perkeleen paikkaan.4922 - 20.12.2010 (arvosana: 1)

vituttaa ku niskat on niin helvetin jumissa et joka päivä joudun vetää ainaki 400g buranaa et pystyy tekee jotai

örg
tiiliskivi, 5 kommenttia
Edelliset       Seuraavat
Aiheet ajoneuvot (168)
armeija (47)
elukat (115)
harrastukset (12)
ihmiset (3235)
juomat (28)
kaverit (520)
luonto (51)
musiikki (166)
muut (4143)
naapurit (49)
opiskelu (748)
parisuhde (715)
pelit (203)
perhe (234)
politiikka (26)
raha (40)
ruoka (92)
sukulaiset (85)
terveydenhuolto (16)
terveys (381)
tietotekniikka (254)
tv (138)
työ (322)
ulkonäkö (148)
urheilu (62)
uskonto (30)
vaatteet (34)
varallisuus (162)
yhteiskunta (280)
yritysmaailma (15)







Ketuttaa Facebookissa