/ 8000 merkkiä käytetty

Parhaat

11236 - 18.3.2013 (arvosana: 0)

Inhoan koiria. Vielä enemmän ärsyttää koirien omistajat, jotka päästää rakkaan Rekkunsa nuuskiin ja hyppiin paskasilla käpälillään vasten vaatteita ja kun huomauttaa ettei tykkää siitä niin saa vaan kiukkuisia mulkaisuja tai sitten nauretaan "ai jaa, pelkäätkö sä koiria. Tää on kyllä niiiiin kiltti". Perkel. Ja se vitun vohkailu niistä rakeista. Vaatteita koirille, ravintoloita koirille, kuolinilmoituksia koirille. Kuinka monen kuolleen koiran kaverin luulette niitä lukevan? Ihme, jos rakit eivät kohta saa omia asuntoja ja ihmiset, lähinnä vanhukset ja opiskelijat potkitaan katuojiin. Vittu jes.
Anonyymi, 6 kommenttia
12202 - 26.11.2013 (arvosana: 0)

Miks ei mun mies voi pestä hampaita ennen kun tulee nukkumaan. Vituttaa herätä yöllä siihen mädän hajuun kun se hengittää mua päin. Pakko nukkua vaan toisella kyljellä ja sekin alkaa jo vituttaa.

Anonyymi, 6 kommenttia
12342 - 2.2.2014 (arvosana: 0)

Tuntuu että tää hienoinen ahdistuksen tunne on lipsumassa taas pikku hiljaa masennuksen puolelle :(
Ei vaan löydy oikein voimia mihinkään ja kaiken kukkuraksi ihmissuhteetkin vaivaa -__-
Anonyymi, 1 kommentti
12650 - 21.6.2014 (arvosana: 0)

Kiusaaminen ja (perhe)väkivalta on vakava asia! Minua on kohdeltu huonosti jo monta vuotta, vaikka en ole tehnyt mitään väärää! Se repii sydämeni haavat koko ajan! Tuntuu pahalta ja tahtoisin ihmisten kuolevan tappoon tai onnettomuuteen ilman minun aikaansaannoksiani! Kukapa minua auttaisi, kun kaikki ihmiset vain kiusaavat, eli haukkuvat, syrjivät ja lyövät?!
Anonyymi, 1 kommentti
12734 - 30.7.2014 (arvosana: 0)

Kaikki artistit jotka haluun nähä livenä on kuollu..
braindead metalhead, 5 kommenttia
13091 - 31.1.2015 (arvosana: 0)

Oon niin saatanan turhaantunu muihin työntekijöihin. Muutama kusipää velttoilee ja tekee paskaa jälkeä ja käyttäytyy kuin teinit. En jaksa enää ottaa vastuuta työryhmästä, kun on vain vitun vammasia töissä. Tilannetaju on jumalan lahja harvoille ihmisille.
äitisi, 2 kommenttia
13188 - 22.3.2015 (arvosana: 0)

Vituttaa, kun mulle väitetään alati, että mun tyttöystävä on tappanu ittensä. Ja sitten kun tarkistan asian täydellisen paniikin vallassa, näin ei olekaan käynyt. Miksi vitussa pitää a) pilailla itsemurhalla, b) leikkiä meikäläisen mielenterveydellä? Tiedän tyttöystäväni kärsivän vakavasta masennuksesta, mutta hän saa siihen nyt laitoshoitoa ja toivottavasti toipuu mahdollisimman hyvin, ei väliä miten kauan se kestäisi.
Taitaa valehtelijoilla olla itellä päässä jotain vikaa?
Anonyymi, 2 kommenttia
14221 - 27.7.2018 (arvosana: 0)

Vituttaa kun joku koppava nuori neiti istuu paikallani junassa eikä suostu uskomaan, että hänen paikkansa on käytävänpuoleinen. Ei sillä sinänsä ole väliä kummalla paikalla sitä pari tuntia istuu, mutta vituttaa että jotkut on niin törkeitä, itsekkäitä ja ylimielisiä. Jos hän olisi kohteliaasti kysynyt, että saisiko hän istua matkan ikkunan puolella, minulla ei olisi mitään ongelmaa.
Anonyymi, 2 kommenttia
13945 - 29.12.2016 (arvosana: 0)

Äitini on ihan hemmetin negatiivinen, lapsellinen kiukuttelija ja sen kanssa on tosi raskasta olla. Lidäksi se stressaa ja valittaa mielettömästi ihantyperisäasioista. Ja se toivoo aina et olis enemmän rahaa mutta eipä ole akalle tullu mieleen mennä töihin vaikka se satavarmasti sais heti töitä jos hakis. AAAAARGGGHHH.
Anonyymi, 2 kommenttia
14006 - 29.3.2017 (arvosana: 0)

Shaga on aina parempi kun mä
Anonyymi, 1 kommentti
14078 - 4.8.2017 (arvosana: 0)

Voi saatana tuon koiranpennun kanssa! Viime yönä heräsin helvetilliseen hajuun kun tuo oli matolle vääntäny paskat. No, päästinpä koiran mökin pihalle jos vielä ois hätä, tietämättä että äiti oli kissan päästäny yöks pihalle. Ja kun tuo koira sen kissan näki, niin metsäänhän se sen ajoi. Minä sitten siitä lähden umpiväsyneenä pelkkä yöpaita päällä kaatosateeseen ja pimeään metsään etsimään tyhmää koiranpentua ja pelästynyttä kissaa. Koiran kun löysin niin tämä alkaa ihan iloisena piilosleikkiin niin että sen joutui repimään pihapensaasta aina ilkeästi. Heitin sen takaisin sisään ja sitten taas metsään etsimään kissaa. 10 minuuttia kesti se löytää ja sitten kun palasin sisään ja avasin huoneeni oven niin kurapaskat sängyllä. <3
mrxzlbvml, 3 kommenttia
14355 - 4.11.2019 (arvosana: 0)

Vittu kun vituttaa että pitääkin ikävöidä sairaalloisen mustasukkaista psykoottista exää, miks pitää sellasessa tuhoon tuomitussa suhteessa olla samalla kumminkin niin hyvä olla. Vittu.
Anonyymi, 2 kommenttia
14557 - 14.9.2020 (arvosana: 0)

Olen totaalinen epäonnistuja ja tajusin sen vasta eilen.
Alisuoriutuja, 2 kommenttia
14852 - 7.8.2022 (arvosana: 0)

vittu ku olin taas viisas yöllä! Heräsin siinä 3 maissa ja kutitti kurkkua = alkaa yskittään ni menin sit viisaana tunkee sormet kurkkuun että vähä raapisin että ei kutita ja herättäs toisia yskinnällään ni vittu oksennusha siinä tuli :D14957 - 23.5.2024 (arvosana: 0)

Ja joka päivä sinä riehut ilman mitään seurauksia vain kuolleen sukulaisesi takia, eikä ole mitään parannuksia jo kahteen vuoteen! Etkö yhtään edes opi mitään, lellitty vammainen?

Luuletko ettei olisi mitään väliä, kun muut kärsivät? Olet aina tuollainen! Aivan! Aina esittelemässä kilttiä ihmistä! Niin kauan kun sinulla menee liian hyvin, kukaan ei välitä muitten voinnista ollenkaan, kun muut sairastuvat sinun takiasi, eikö! Olen aina vihannut myöntää siitä, että sinut lellitään piloille omien etujen tavoitteluna, kun minä taas olen uhri, joka on hemmoteltu materialisti! Jos olen uhri, niin sitten järjestän, millaisen uhrin pitää olla!
Anonyymi, 1 kommentti
14958 - 25.5.2024 (arvosana: 0)

En pääse eroon kontrolloivasta äidistäni, en edes välien katkaisemisen jälkeen.

Äitini puhuu kuin lapselle, hän kohtelee kuin lasta, lahjoittelee tavaraa jota en tarvitse tai halua, pakotti nuorena ottamaan rahaa vastaan vaikka halusin pärjätä omillani, änkeää monta kertaa vuodessa luokseni ja siivoaa kaikki paikat lattiasta kattoon (asuntoni ei ole sotkuinen. Minun siivoukseni, oli kuinka puhdasta tahansa, ei koskaan kelpaa hänelle!).

Olen normaali työssäkäyvä mies ja pärjään hyvin. Minulla on ystäviä ja harrastuksia ja vakituinen toimeentulo. Mutta mikään ei kelpaa äidilleni. Hän on koettanut kylvää eripuraa minun ja ystävieni väliin mm. väittämällä että he varastavat minulta. Opiskeluaikoina hän koetti vihjailla, että kämppikseni (hyvä ystävä myös) käyttää minua hyväkseen siivouttamalla yms.

Hän ei tykännyt yhtään opiskelupaikastani, vaan koetti neljän vuoden ajan saada minut vaihtamaan lääkikseen. Saatuani ensimmäisen kesätyöpaikan, hän ei ollut iloinen vaan moitti minua siitä miksen hakenut kesätöitä vanhempieni paikkakunnalta.

Riippumatta missä vaatteissa ja kengissä menen käymään, hän aina moittii miten huonoja vaatteeni ovat ja yrittää pakottaa minut mukaan vaatekauppoihin. Hän myös pari kertaa vuodessa järjestää "vaatesulkeiset" joissa riisuudun kerta toisensa jälkeen alasti hänen ja isän läsnäollessa ja sovitan vanhoja vaatteita ja minusta otetaan mitat. Kun tämä alkoi nuorena vaivata minua enkä halunnut, hän sanoi "meidän on pakko pitää vaatesulkeiset, nyt ei saa sanoa ei!" ja jos edelleen kieltäydyin niin alkoi syyllistävä ulina miten multa loppuvat vaatteet enkä saisi kulkea rääsyissä kadulla. Olin kolmekymppinen kun vihdoinkin pystyin kieltäytymään sulkeisista ja silloinkin se oli lujassa.

En haluaisi todellakaan ajatella äitiäni, mutta päivittäin hän ja käytöksensä tulee mieleen. Saan raivokohtauksia, enkä kykene lopettamaan ajatusvirtaa. Menneisyydestä kumpuaa aina milloin mitäkin tapauksia mieleen.

Isäni on vihjeetön ja varmaan jotenkin autistinen tapaus. Hän karttaa konflikteja. Olen yrittänyt isälle puhua, mutta hän ei ymmärrä miten paha minulla on olla äidin käytöksen takia. Kun 29-vuotiaana halusin lähteä muutamaksi kuukaudeksi työskentelemään Japaniin, pelkäsin kuollakseni että miten kerron asian äidilleni. Isän kanssa juttelin ensin asiasta, ja hän lupasi olla tukena sitten kun kerron. Loppujen lopuksi jäin sitten kuitenkin tilanteessa yksin: isä katsoi telkkaria äidin raivotessa minulle. Kun äiti kysyi häneltä "no mitä mieltä sä oot tästä?" niin isä vastasi sopertaen "no...mies tekee mitä tekee...nii" eikä hellittänyt katsettaan televisiosta.

Joka kerta kun olen koettanut keskustella äitini kanssa siitä että mikä minun mieltäni painaa, hän loukkaantuu verisesti ja syyllistää minua. Hän itkee tai itkuraivoaa ja kääntää asiat niin että minä olenkin se kaiken pahan aiheuttaja. Hänhän on vain yrittänyt auttaa ja tehdä kaikkensa jotta minulla olisi hyvä olla.

Olen koettanut kirjoittaa lukuisia kirjeitä hänelle, joissa voin kertoa tunteistani asiallisesti ja järjestelmällisesti ilman keskeytyksiä. Äiti ei halua kirjoittaa takaisin, koska kuulemma mummoni sanoi aikoinaan että painettu sana pysyy, ja ei saa kirjoittaa mitään mistä toiselle voi tulla paha mieli jälkikäteen. Jokaisesta kirjeestäni äiti on nostanut porun ja syyllistänyt minua ja väittänyt että kirjeeni ovat aivan kauheita.

Syyllistäminen on hänen parhaita kasvatuskeinojaan; itsetuntoni on aivan maassa, alisuoriudun kaikesta (on itseasiassa ihme että valmistuin tai sain töitä, molemmista kiitos ystäville jotka tukivat!), monesti mietin itsemurhaa tai ainakin kuolemaa. Olen seurustellut vain kerran 23-vuotiaana ja sekin suhde kesti vain pari kuukautta ennenkuin tyttöystäväni jätti minut. En jaksa ajatella seurustelun mahdollisuuttakaan, koska vihaan itseäni ja pidän itseäni epäviehättävänä ja kyvyttömänä parisuhteeseen. Toisaalta myös pelkään että löydän jonkun kammottavan pirttihirmun.

Äidin suojeluvietti on aina ollut ylikierroksilla. Ollessani 23v, kävimme tädin luona. Täti oli pihalla jutellut äidilleen että he ovat miettineet mökin vuokraamista ensi kesäksi Virosta, ja että vanhempani olisivat sinne tervetulleita käymään. Äiti oli välittömästi raivostunut ja huutanut tädille "TARKOITATKO ETTEI *MINÄ* SAA SINNE TULLA!!?!?" ja lähtenyt välittömästi sisälle, kiukutellen kaikille jotka olivat huoneessa ja uhannut että nyt lähdetään täältä samantien pois. Tilanne saatiin kyllä rauhoittumaan, mutta tapaus jäi ainiaaksi mieleeni. Täti myöhemmin kertoi minulle kahdenkesken, ettei tietenkään tarkoittanut etten minäkin saisi sinne tulla, mutta ei hän nyt vanhemmiltani kysele mitä aikuinen mies haluaa tehdä kesällä, vaan olisi kutsunut minut ihan kysymällä minulta itseltäni.

Lukemattomia kertoja minua on raahattu milloin minnekin sukulaisten luo vain ilmoittamalla minulle aikataulu eikä kysytty lainkaan että olisinko itse halunnut tehdä lomillani jotain muuta. Sukulaisten luona on pakko käydä, jotteivät he loukkaantuisi (tosin väitteessä ei ole perää).

Silloin kun äidin vanhemmat vielä elivät, niin meitä lastenlapsia kiellettiin riehumasta tai pitämästä minkäänlaista elämää, koska "mumma ja paappa hermostuu". Kahdesti kävi niin, että kun mummolassa osoitin mieltäni jostain, niin äiti löi heti. Tapaukset järkyttivät mieltä. Muutoin meillä ei oltu väkivaltaisia.

Miettiessäni alanvaihtoa ja uutta opiskelupaikkaa 300 km päässä vanhempieni kotoa, äiti asettautui poikkiteloin ja pauhasi minulle neljän päivän ajan "mitä jos sä epäonnistut pääsykokeessa? Mitä sä sitten siellä ***:ssa teet? Sä et tunne sieltä ketään ja oot yksin siellä!" Kerrottuani että tunnen kyllä monia ihmisiä, äiti sanoi "ei ne ehi nähä sua kun ne on töissä!".

Tuon jälkeen sain tarpeekseni ja katkaisin välit äitiini. Nyt olen 38. Katkaisin välit äitiini neljä vuotta sitten enkä ole käynyt vanhempieni luona. Isän kanssa ollaan väleissä ja hän käy luonani muutaman kerran vuodessa. Isä yrittää joka kerta maanitella minua palaamaan entiseen, koska äiti kuulemma itkee joka päivä ja hänellä on jatkuvasti paha olla, eikä isä jaksa katsella sitä. Kysyessäni, että kuinkas paljon herra itse on tehnyt asian eteen, niin hän meni vaikeaksi ja änkytti "no...kyllä mä oon koettanu pitää tätä perhettä kasassa...oon mä jutellu sille mutta ku se suuttuu joka kerta". Ukko on täysin pihalla ja täysin avuton. Hän on aina odottanut konfliktitilanteissa, että joku muu ratkaisee ongelmat.

Äiti lähettää minulle monta kertaa vuodessa kirjeitä ja kortteja. Isän mukana tulee aina kirjeitä ja tavaraa, eikä isä kieltäydy olemasta kuriiri. Kirjeiden teksti on sitä samaa kuin aina: hän kertoo aina miten hirvittävän paha hänellä on olla ja että elämänilo on kaikonnut ja miten valtavasti hän kaipaa minua. Yhdessäkään kirjeessä ei ole sanaakaan MINUN pahasta olostani, hän ei piittaa minun tunteistani mitään. Viimeksi käydessäni isäkin koetti sanoa että eikö tälle tilanteelle voi mitään tehdä, tässä ehditään kaikki kuolla kohta. Tuon jälkeen olen ollut entistäkin ahdistuneempi ja masentuneempi.

Laitoin tänä vuonna poikkeuksellisesti äitienpäiväkortin. Isä kertoi seuraavana päivänä, että äiti oli aivan hyppinyt onnesta saatuaan sen.

Kuulin joskus väitettävän että välien katkaisu auttaa narsistin kanssa. Ei auta tarpeeksi. Pohdin silti äitiä joka päivä, en haluaisi mutta ajatukset vain menevät alati häneen. Äiti kasvatti minusta oman egonsa jatkeen. Koko lapsuuteni ja nuoruuteni häpesin itseäni ja koetin miellyttää jotta äidillä ja isällä olisi parempi olla. Minusta tuli jo päiväkodissa kiusattu, koska olin liian kiltti ja miellyttämishaluinen, enkä laittanut vastaan. Kiusaaminen jatkui kunnes lukion toisella alkoi vähentyä. Kiusaaminen oli eniten syrjintää ja nälvimistä. Minulla on vahva erilaisuuden ja kelpaamattomuuden kokemus. Nuorena vihasin itseäni ja ajattelin olevani viallinen. 25v jälkeen asiat ovat hiljalleen menneet parempaan suuntaan, mutta itsetuntoni on edelleen huono.

Äitini siskot ovat kuunnelleet ja ymmärtäneet minua. He yrittivät vuosikausia puhua äidilleni järkeä. Tätini kävi kerran luonani, ja kuultuaan tästä äitini oli kuulemma itkenyt "miksi täti saa käydä X:n luona, mutta oma äiti ei saa?". Molemmat tädit ovat luovuttaneet jo vuosia sitten, koska äitini ei kuuntele. En syytä heitä, he yrittivät kaikkensa. Kummitäti kertoi erään kerran olleensa juttelemassa äitini kanssa ja koettanut puhua järkeä ja kieltänyt häntä soittamasta. Äiti oli ensin ymmärtänyt, mutta yhtäkkiä vartin päästä parahtanut "ei, mun on nyt pakko soittaa X:lle".

Faktalaatikko: olen 38v mies, ainoa lapsi. Isä 76v, äiti 67v. Minulla on todettu keskivaikea jaksottainen masennus, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, paniikkihäiriö, OCD-oireita, nuorempana oli paranoian oireitakin ja dissosiaatiohetkiä, itsemurha-ajatuksia 16v lähtien ajoittain. Terapiassa käyty ikävuosina 28-30, auttoi vähän löytämään omaa itseä muttei suurta parannusta oloon. Vanhemmistani kumpikaan ei ole alkoholisti tai huumeongelmainen, fyysisistä tarpeistani huolehdittiin aina lapsena hyvin eikä minua ole koskaan jätetty heitteille. Perheessäni ei ole ollut fyysistä väkivaltaa, ellei muutamaa läpsäisyä äidin taholta oteta lukuun. Kummallakaan vanhemmallani ei ole mitään diagnooseja, koska päänuppitohtorille meno on häpeä ja heissä ei ole mitään vikaa.

Välillä toivon omaa kuolemaani ja välillä äidin. Luonnolliseen poistumaan on vielä aikaa; äidin vanhemmat elivät 93- ja 96-vuotiaiksi.

En tiedä itsekään miksi kirjoitin. Kai tämä on avunhuuto, jos vaikka joku keksisi jotain. Kiitos, jos luit tänne asti.107 - 13.6.2009 (arvosana: -1)

mun pyörä varastettiin :(
klhgvd, 4 kommenttia
292 - 16.6.2009 (arvosana: -1)

vituttaa seksipankki.fi ku tilasin sieltä puol vuotta sitten 100 paketin kortsuja sun muuta sälää 60 eurolla ja vittu asiakaspalvelu ei vastaa ja sit laitoin mailia niin tuli 10 kortsua ja ilmanen lahjakortti,tilasin ilmasella lahjakortilla taas kortsuja niin vittu ei oo kuulunu!!620 - 26.6.2009 (arvosana: -1)

Vituttaa, kun minulla ei ole paljon paskaakaan rahaa Japanin matkaa varten. Lähtö noin kahden viikon päästä. Ei tee mieli mennä köyhäilemään toiselle puolelle maapalloa. Sitä saa tehdä tarpeeksi jo kotona.

Vituttaa myös kun unohdin ostaa puolet ompelutarvikkeista. Damn it.
jousia, 6 kommenttia
2029 - 8.12.2009 (arvosana: -1)

Vittuttaa gileran vanteet ei plingaaaaaaa, eikä jaksa pestä niitä. Vituttaa kolmas takavaloki meni jo tänä vuon eihän ne kestä yhtää keulimista vittu, menetin kerran kortinki jo kuukaudes keulimisesta, mut kaveri ei menettäny vaikka jäiki kiinni voi vittu
kissahousuissapissa, 7 kommenttia
2056 - 10.12.2009 (arvosana: -1)

Faija.

Se on niin saatanan ärsyttävä kun se kuvittelee että mä oon koko ajan valmiina tekemään mitä ikinä se saa päähänsä että mun pitäiskään tehdä. Ja sit se ei myöskään ikin viitti kertoo mitään mua koskevaa ajoissa, ja syyttää sit vielä mua siitä että oon 'taas menny tekemään suunnitelmia ajattelematta muita'.

Heitetääs nyt pari esimerkkiä, avaudun.

Toissapäivänä se yhtäkkiä varottamatta käski mennä kauppaan hakemaan ketsuppia. No ei tämä sinänsä, mutta mulla oli kaveri kylässä -.- Aika törkeetä yhtäkkiä vaan yhtäkkiä käskeä menemään kauppaan kun on kavereita käymässä. No, kaiken huippu oli vielä se kun kävin ihan normikohteliaasti kysymässä että voisko joku muu käydä kun mulla olis kaveri täällä, ja se saatana alko huutamaan mulle! Jumalauta! Rupes huutamaan jotain että 'enkö mä ikinä voi osallistua yhteisiin tekemisiin?'... Kysyinpä vielä kohteliaasti siltä... -.- Vihaan tota heppua.

Toinen esimerkki.

Juu, eilen oli vapaapäivä, ja olinpa suunnitellut päivää aiemmin että menenpä ostoksille joululahjoja sekä tyttöystävän synttärilahjaa ostamaan. Ajattelinpa vielä käväistä sitä samaa kultaani tapaamaan kouluun, ja syödä lounaan siellä hänen kanssaan. Olinpa vielä luvannut tulla sinne.
Arvatkaapa oliko vitutus suuri kun faija päätti sitten n. 23:30 aikoihin tulla sanomaan että mun pitääkin jäädä vahtimaan koiraa koko päiväks?! Koiraa, joka on muutenkin ollut yksin kotona pitempiäkin aikoja. Mutta juuri tämä päivä minun pitää olla kotona ja heittää kaivoon kaikki suunnitelmat?! Jepjep...

Pääsin sitten kuitenkin vielä hädin tuskin tyttöäni katsomaan kun yks faijan avovaimon kakaroista oli kohta tulossa kotiin. Meninpä siis kouluun, ja sieltä ostoksille... Soli loppujen lopuks sit ihan jees, mutta vituttaa silti toi mun faija.

Oh yeah. Sit se kehtas vielä tulla valittamaan mulle siitä etten ollu vahtinu sitä koiraa kunnolla koska lattialla oli yks laatikko ja pipo?! Jotka se koira oli siihen vetäny siinä vartissa jolloin ketään ei ollut kotona, tietenkin. Mutta minun syynihän se oli. Eikä se sanonu mitään sille kakaralle joka oli kotona, ja jonka olis pitäny nostaa ne tavarat siitä. Eipä sanonu, ei.

Sitten siinä faijassa vituttaa myös se että se huutaa mulle, ei mun veljelle. Se käskyttelee mua tekemään asioita, ei mun veljeä. Ymmärrätte vissiin, olen perheen musta lammas, ja velihän on jo täysikänen, niin eihän sitä voi käskyttää.

Räjähdän vielä joku päivä. Seinän olen jo onnistunut rikkomaan.
Heti kun vaan voin muutan pois... -.- Ja välejä en aio pitää.
Syököön päänsä koko mies. Vihaan sitä, ja se mua.
Black Sheep, 8 kommenttia
2098 - 15.12.2009 (arvosana: -1)

Vittu kun ei taas saa aikaseks potkia projekteja eteenpäin. Vai onks vittu niitä projekteja liikaa ettei huomaa...2225 - 26.12.2009 (arvosana: -1)

Vituttaa niin taas kaikki saatanan alaikäset internetissä liikkuvat kusipäät vittu painukaa helvettiin täältä KAIKKI2847 - 9.2.2010 (arvosana: -1)

Vittu et potuttaa semmoset ihmiset, jotka puhuu asiasta niin tietävänä vaikka ei tiiä siitä vittuakaa! kattoo vaan tyylii wikipediasta perustietoo ja sen perusteella sitte ollaan niin kaikki tietäviä!!!! voiha hevonperse teidän kanssa!!!
äässije, 0 kommenttia
3050 - 23.2.2010 (arvosana: -1)

Jumankauta juu nääs päivää! Ihminen ei saa enään nykyään ees tienata jos opiskelee! opintotukien lisäksi saat vuodessa tienata vain vähän yli 11k&#8364;. jos tienaat enemmän joudut maksaan opintotuet takaisin, kaikki kerralla! kysynpähä vaan, et mikä järki? Mikä järki tässä niinku on? En saa tehdä töitä vaikka huvittais, koska sitten menetän tuet? JUMANKAUTA JUU NÄÄS PÄIVÄÄ verotulojahan se vaan valtiolle tietää jos ma töitä teen, ja verotuloistahan ne tuetkin maksetaan. Ei kyllä jaksa ny ei kyllä kiinnosta mikää.
Luolis, 4 kommenttia
Edelliset       Seuraavat

1 avautuminen odottaa tarkastusta.
Aiheet ajoneuvot (168)
armeija (47)
elukat (115)
harrastukset (12)
ihmiset (3235)
juomat (28)
kaverit (520)
luonto (51)
musiikki (166)
muut (4143)
naapurit (49)
opiskelu (748)
parisuhde (715)
pelit (203)
perhe (234)
politiikka (26)
raha (40)
ruoka (92)
sukulaiset (85)
terveydenhuolto (16)
terveys (380)
tietotekniikka (254)
tv (138)
työ (322)
ulkonäkö (148)
urheilu (62)
uskonto (30)
vaatteet (34)
varallisuus (161)
yhteiskunta (280)
yritysmaailma (15)







Ketuttaa Facebookissa