7659 - 19.1.2012 (arvosana: 22)

Tämmöinen pienemmän luokan vitutus tänään.

Eli eilen täällä oli kylässä serkkuni, jota en ole nähnyt kertaakaan elämässäni. Se asuu perheensä kanssa niin kaukana, etten mä ehdi nähdä sitä ikinä. Tyttö on neljäntoista, vuoden mua nuorempi.

Helvetti alkoi heti ovella. Mä menin avaamaan sille ja sen perheelle, hymyilin ja tervehdin mahdollisimman kohteliaasti. Tätini eli tietenkin serkkuni äiti halasi mua ja sanoi, että "Onpas mukavaa tavata", josta tulin todella hyvälle mielelle. Serkkuni ei puhua pukahtanutkaan, mutta heti kun se oli saanut takin ja kengät päältään, se marssi olohuoneeseen. Itse hiippailin perässä ja istuin toiselle puolelle sohvaa, jossa serkkuni istui. Yritin aloittaa jonkinlaista keskustelua ja kysyin, mistä musiikista se tykkää.

Ja mitä tekee serkku? Tuijottaa mua mahdollisimman inhottavasti ja toteaa, ettei se kuulu pätkääkään mulle. Olin tietenkin hämmentynyt siitä vastauksesta, sanoin vain että "aha" ja häivyin tilanteesta.

Seuraavaksi menin keittiöön laittamaan ruokaa, koska mä vastasin sinä päivänä ruokapolitiikasta. En tietenkään tiennyt yhtään, mistä serkkuni tykkää, joten laitoin lihapullia, jonka ajattelin olevan ihan hyvä vaihtoehto. Kokattuani koko konkkaronkka istui pöytään ja aloimme siis yhdessä syödä.

Ihanainen serkkutyttöni tietenkin löytää valittamista. "Äiti äiti, onks tätä pakko syyä, tää on pahaa, emmä haluu syyä, äitii." Siis mitä helvettiä? Toi on eskari-ikäisen käytöstä, ei neljätoistavuotiaan. Mä otin tietenkin haukuista nokkaani ja söin mahdollisimman nopeasti loppuun, jonka jälkeen poistuin ulos hermosavuille. No eikös sen kusipään ole pakko tulla perässä ja lähteä "lenkittämään koiraa", mutta löytää siitäkin valittamisen aihetta. "Mä kerron äitille et sä poltat täällä salaa, mä kerron et sä puhallat sitä savua mua päin." Miten niin puhallan? Siellä pihalla tuuli, senkin pieni paskiainen. Sisälle palattuani sain kuulla tädiltäni saarnaa, tietenkin, olihan se pilalle lellitty pikkuidiootti mennyt rollimaan.

Sisällä äitini rupesi keskustelemaan tätini kanssa musiikista - meidän perheessä kun ei tule toimeen, ellei kykene keskustelemaan musiikista. :D No, olin tiskaamassa, kun kuulin äitini ottaneen puheeksi melkein vuoden takaisen My Chemical Romancen keikan. Sitten mut tietenkin huudettiin keittiöön, ja pyydettiin tuomaan "se yks hyvä levy mitä sä soitit sillon autossa". Mähän hain sen levyn ja iskin soittimeen. Samassa serkkuni pelmahti koiran kanssa sisälle, juuri kun ensimmäisen biisin kunnollinen lauluosuus alkoi. "Hyi äiti mä en haluu kuunnella tämmöstä, laitetaan mielummin YouTubesta Robinia." MINÄ PÄÄTÄN MITÄ KUUNTELEN ETKÄ SINÄ HUORA VOI SIITÄ KITISTÄ.

Eilinen oli siis tiivistettynä täyttä helvettiä. Ja sitten tätini vielä ihmetteli, kun en halannut hänen kasvattamaansa täydellistä pissistä. Anteeksi kun mua ei kiinnosta ottaa kontaktia enää siihen. Tämä oli ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun tapaan serkkuni!

Pieni vitutus, mutta silti.