12459 - 28.3.2014 (arvosana: -27)

Miks hitossa kaikki pojat joista oon ollu kiinnostunu on pissisten ja heruperseiden perään -.- Ei jumalauta.

12444 - 24.3.2014 (arvosana: -55)

Narsisti poikaystävä petti minua. Jostain helvetin syystä väitin antaneeni anteeksi, kuitenkin rakastan.
Sitten tapasin äskettäin entisen säätöni. Kadun, etten jatkanut hänen kanssaan, vaan päädyin nykyiseen. Haluaisin hänet. Ihminen, jonka kanssa olisin aidosti onnellinen. Mutta mitä jos hän ei annakkaan anteeksi sitä, että sillon hylkäsin hänet?
Kaikenlisäksi päädyin kännissä pettämään. Kenes muun, kun kaverin poikaystävän kanssa. En tunne mitään syyllisyyttä tästä, ainakaan nykyistä kohtaan.

Vituttaa, että olen saanut aikaan tämmöisen sotkun. Olen sentään parikymppinen, helvetin järkevä aikuinen.

12424 - 14.3.2014 (arvosana: -31)

Jumalauta! Kaks aikuista ihmistä, molemmat tahoillaan naimissa. Jo lähtökohtaisesti tilanne on enemmän kuin perseestä, mutta että sitten pitää olla vielä niin NIIN HELVETIN VAIKEA! Miksei voi puhua, sanoa suoraan? Ihmeellistä venkoilua ja välttelyä ja voiiiiii viiiiiittttuuuu! Lähtee järki! Tätä on nyt jatkunu, mitä, kolme vuotta? Ja hei, mä käsitän että olen vain hetken huvi aina kun siltä tuntuu ja se on ihan okei, samoinhan se toimii toisinkin päin. Mutta ei silti tarvi olla vittupää, eihän?
Kai se on sitten vaan niin...niin... no en keksi. Pelkää sen perkeleen loistavan parisuhteensa puolesta ja yrittää pitää etäisyyttä, mutta heti kun vaimokullan silmä välttää niin ollaan luvattomilla teillä. Mulle kelpais ihan hyvin sellainen secret friends with benefits- tyyppinen juttu, mutta kun ei, kun se olis liian helppoa.
Pitäis heivata koko jätkä, kokonaan ja lopullisesti, mutta kai mulla vaan on liian tylsä elämä jotta sen tekisin. Mitäs läksit, niinpä.

12383 - 26.2.2014 (arvosana: -21)

Miten voikaan vituttaa aikuinen mies, joka hakee vaimostaan äitihahmoa, mitään päätöksiä ei osaa itse tehdä, vaan kaikki pitäis yhdessä tehdä, helevetti, riittää kun lasten kanssa saa pähkiä, ei jaksa enää aikuisen miehen kanssa! Sitten ollaan v*ttumaisia, ja kun ei vaimoa huvita v*ttumaisen miehen kanssa seksiä harrastaa, niin sekin on vaimon vika! Ja V*tut!

12379 - 23.2.2014 (arvosana: -45)

Vituttaa ku poikaystävän piti lähteä takasi Ranskaan. Miks rupesinki tähän kaukosuhdepaskaan?

12378 - 23.2.2014 (arvosana: -20)

Pakko-oireinen tyttöystäväni ajaa minut hulluksi!!!!
Tiedän, ettei hän mahda selittelyilleen mitään, mutta voi nyt helvetti ja kun ei pyytämällä lopeta. Mitä helvettiä tässä voi tehdä, en vaan jaksa kuunnella loputtomiin selityksiä jostain eksään liittyvistä tunteista ja siitä, että hän on selaillut facebookissa tämän kuvia!

12370 - 18.2.2014 (arvosana: -29)

Mies oli myynyt mun kaikki viime syksynä perinnöksi saamani pöytähopeat, arvoltaan 1000-1200 €, siis minulta salaa ja oli saanut käteen 190 €. Vittu että voi vituttaa, eikä idiootti edes tajua tehneensä väärin! Tekisi mieli sanoa että nyt meni lusikat jakoon mutta kun kusipää meni jo ne myymään.

12361 - 16.2.2014 (arvosana: -14)

Vituttaa kun menin pilaamaan hyvän parisuhteen Ihastumalla toiseen. Eikä se toinen edes pidä minusta.

12331 - 27.1.2014 (arvosana: 53)

Vituttaa se, etten osaa itkeä. Ennen nykyistä tyttöystävää mä en pahemmin itkenyt ikinä, en edes yksin. Ehkä muutaman kerran vuodessa. Tän neidin myötä sit pikkuhiljaa oppi, alkuu hajosin vaa kaikelle nätille, mitä se musta sano. Myöhemmin tuli kaikki ne riidat ja piikittelyt ja pelko ja muu paska ja nykyään mä kyllä itken varmaan aikalailla päivittäin sen takia. Ollaan siis kaukosuhteessa, joten aina yksikseni itken. Mut viikonloppuna sain taas muistutuksen, että vaikka mä nykyään itkenki paljon, nii mä en osaa näyttää sitä tyttöystävälle.

Ekalla kerralla mä makasin siinä neidin vieressä, kun se pelas koneella. Mä vaa tuijotin tyhjää ja makasin siinä ja näpersin jotain sen jalkaa vähä hassusti. Ei sellanen oo ollenkaa mun tapasta, mut neiti ei muuta ku vilkassu ja jatkanu pelaamista. Tappelin varmaan puol tuntia-tunnin verran sen itkun kaa, ku en osannu antaa itteni itkee ja toisaalta itku ei ois tullukkaa jos ei olis alkanu tuntuu siltä, et neiti ei huomaa mitää tai ettei sitä kiinnosta. Neiti lähti nukkumaan (ei saada nukkua samassa sängyssä/huoneessakaan) nii sithä se itku alko ku jäin vaa kelaa lisää kaikkee sitä mitä pääs aiemmin pyöri. Uskaltauduin viestillä sanomaan et tärisen ja itken ja niin se neiti tupsahti ovesta takas mun luo. Oli jotain kymmene minuuttia siinä ja häipy kun sai mut rauhottuun, lupas et voidaan puhuu huomenna jos mä vaan pystyn.

Seuraavana päivänä itkin uudestaan. Sama tilanne, toinen pelas koneella ja mä vaa makasin ja tuijotin tyhjää. Itketti, muttei itku tullu. Taisin tavallaan puristaa sen paitaa nyrkkiin, kun se vilkas vähä hassusti, mut käänty sit vaa pois. Tuli taas sellanen olo ettei se tajua, vaikka kyllä sen pitäs ku en ees silittele sitä tai mitää, en mä yleensä ikinä nii kuolleenolosena makaa.. No, siit se sit alko ku sitä mietin, itku tuli ja sit neiti oli taas heti siinä. Osas hoitaa koko jutun jopa hyvin, sai mut puhumaan, vaik alkuun vähä mokaski ku meni heittää läppää ku olin viel iha liian jumissa.

Ja tässä siis vituttaa se, et sain itteni itkee vast ku tuntu ettei toine tajua. En tiedä, tajuaako tätä kukaan, tai kiinnostaako ketään, mut koitin selittää tän vähä pidemmi et tajuais. Uknow.

Ja tän lisäks vituttaa se, että oon niin perkeleen sinisilmänen ja hajamielinen ja kömpelö ihminen. En voi väitellä kaverin kanssa veloista, koska en voi luottaa omaan muistiini ja oon liia heikko väittää kunnolla vastaa vaikka olisinki iha varma.

En osaa kyseenalastaa muita ku itteni. Jos mulla on paha olo ja kerron siitä, oon myöhemmin sitä mieltä, et halusin vaa huomioo. Jos jään koulusta pois huonon olon takia, niin hetken päästä oon vihane itelleni, koska "Mä en vaa jaksanu mennä, mulla mikää huono olo ollu" vaikka voisin edellee pahoin.

En uskalla puolustaa itteäni ja sen takia tyttöystävän kaa nää riidat karkaaki jo vähä käsistä.. Mä en oikeesti tee mitään väärää, tyttöystävä vaa on ite nii rikki et latoo kaiken mun syyks ja piikittelee ja lyttää mun kaikki yritykset ja sit mun pitäs osata sanoo et nyt vittu oikeesti, ei se ole mun syytä. Mut mä en pysty. En kestä olla hiljaa, en kestä sanoa vastaa, oon liian heikko. Saatana.

Ja kaikesta tästä huolimatta, älkää sanoko et pitäs laittaa poikki tyttöystävän kanssa. Sitä mä en aio tehä, mä en aio luovuttaa sen ainoon ihmisen suhteen, joka on päässy näi lähelle mua. Ehei. Kyllä mä vielä joskus saan kaiken korjattuua.. Toivottavasti

12323 - 18.1.2014 (arvosana: -31)

Oon ollu mun jätkän kaa yhessä kolme kuukautta ja ollaan otettu toisiltamme suihin ja vedetty kätee vaikka kuinka monta kertaa mut se ei anna mun panna sitä ja tiiän et oon kauhee ihminen ja maailman paskoin poikaystävä kun painostan sitä mutta joo en voi sille mitään että haluun panna sitä...